Nykymaailmassa Sognevuono:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka synnyttää keskustelua ja kiistoja eri aloilla. Poliittisesta kulttuurisfääriin Sognevuono on kiinnittänyt erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden huomion, jotka ovat ilmaisseet ristiriitaisia mielipiteitä asiasta. Tässä tilanteessa on olennaista analysoida perusteellisesti Sognevuono:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joita voidaan ehdottaa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sognevuono:n tärkeyttä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Tavoitteena on rohkaista rakentavaa keskustelua ja ajatusten vaihtoa.
Sognevuono | |
---|---|
norj. Sognefjorden | |
![]() Näkymä Sognevuonoon kuuluvaan Årdalsfjorden-vuonoon kesäkuussa 2013. |
|
![]() Sognefjorden. |
|
Sijainti |
Sogn ja Fjordane, ![]() |
Merialue | Atlantin valtameri |
Vuonon ominaisuudet | |
Suurin pituus | 205 km |
Suurin leveys | 4,5 km |
Syvin kohta | 1 308 m |
Sognevuono (norj. Sognefjorden) on Norjan pisin ja maailman toiseksi pisin vuono.[1] Maailman pisin on 350 kilometriä pitkä Scoresbynsalmi Grönlannin itärannikolla.[2] Sognevuono ulottuu yli 200 kilometriä sisämaahan ja sen suurin mitattu syvyys on 1 308 metriä.
Sognevuono sijaitsee Länsi-Norjassa Sognin ja Fjordanen läänissä. Sognevuono päättyy Jotunheimenin ylänköalueeseen, joka on Norjan korkeinta seutua ja kansallispuistoaluetta. Vuonon pohjoispuolella sijaitsee Norjan suurin jäätikkö, Jostedalsbreen.
Sognevuonon sisäosien haaraumat lännestä itään:[3]