Nykymaailmassa Sonoran aavikko on aihe, joka on kiinnittänyt lukuisten henkilöiden ja eri alojen asiantuntijoiden huomion. Ilmestymisestään lähtien Sonoran aavikko on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut lukuisten tutkimusten, tutkimusten ja keskustelujen kohteena. Tämä ilmiö on herättänyt monissa ihmisissä sekä uteliaisuutta että pelkoa, sillä sen vaikutus nykyajan elämän eri osa-alueisiin on kiistaton. Sonoran aavikko on osoittautunut ajankohtaiseksi ja äärimmäisen merkittäväksi aiheeksi nyky-yhteiskunnassamme, ja sen vaikutus näyttää vain kasvavan jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sonoran aavikko:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla tarjoamalla kattavan ja oivaltavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Sonoran aavikko on kaktuksia kasvava aavikko Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla, Arizonan ja kaakkoisen Kalifornian sekä Meksikon Sonoran osavaltioissa. Aavikko ulottuu Kalifornianlahdelta pohjoiseen. Kasvillisuutta on enemmän kuin monilla muilla aavikoilla, ja siksi Sonoran aavikko luetaan puoliaavikoihin. Sonoran autiomaa on yksi Yhdysvaltain laajimmista ja kuumimmista. Sonoran aavikon pinta-ala on 311 000 km². Se jakautuu Coloradon ja Yuman autiomaihin.
Aavikon ilmasto vaihtelee alueittain sen suuren koon takia.[1] Idässä Sonoran aavikko rajoittuu Arizonan ja Sierra Madren vuoristometsiin ja etelässä Sinaloan trooppisiin ja subtrooppisiin metsiin. Pohjoisessa Sonoran aavikko vaihtuu Mojaven, Great Basinin ja Coloradon ylänkötasangon viileämpiin aavikoihin. Sonoran aavikon pohjoisosissa sijaitseva Kuolemanlaakso (engl. Death Valley) on Yhdysvaltojen kuumin paikka, ja siellä voi kesäisin olla päivällä yli 50 astetta lämmintä, toisaalta kylmänä talviyönä lämpötilat vajoavat joskus pakkasen puolelle.
Sonoran autiomaa tunnetaan pitkästä saguarokaktuksesta (Carnegiea gigantea). Lintualueena aavikko on poikkeuksellinen: kaikista Yhdysvalloissa tavattavista maalintulajeista 41 prosenttia voidaan nähdä aavikolla johonkin vuodenaikaan.[1]