Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä

Nykyään Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan ja sosiaalisten verkostojen kehittyessä kiinnostus Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä:tä kohtaan on lisääntynyt, ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe nyky-yhteiskunnassa. Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä:stä on tullut kaikkialla läsnä oleva elementti elämässämme johtuen arkielämän vaikutuksesta, historiallisesta merkityksestään tai merkityksestään eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Valvontakameroita Kiinassa.

Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on Kiinan valtion yrityksiä, hallinnon toimijoita, järjestöjä ja kansalaisia koskeva luottoluokitusjärjestelmä. Luottoluokitusjärjestelmän pääasiallinen kohderyhmä on ollut yritykset, mikä on linjassa yleisen tavoitteen kanssa lisätä luottamusta talouteen. Yksilöiden kohdalla luottoluokitusjärjestelmä keskiittyy pääasiassa velka-asioihin.[1] Kiinan valtio ilmoitti kehittävänsä järjestelmää vuonna 2014 ja siitä tulevan pakollinen kaikille vuonna 2020.[2]

Historia

Sosiaalista luottoluokitusta pilotoitiin vuonna 2010 Suiningissa. Pilotissa jokaiselle 1,1 miljoonalle yli 14-vuotiaalle asukkaalle annettiin aluksi pisteluvuksi 1000 ja siihen lisättiin tai siitä vähennettiin pisteitä käyttäytymisen mukaan. Pilotin lopussa asukkaat jaettiin A-, B-, C- ja D-luokkaan. A-kategoriaan kuuluvat pääsivät etusijalle oppilaitosten sisäänotossa ja työhönotossa. D-kategoriaan kuuluvilta evättiin lisenssejä, lupia ja pääsyjä joihinkin sosiaalipalveluihin.[3]

Tarkoitus

Järjestelmän tarkoituksena on luoda luottamusta ihmisten välille.[4] Järjestelmällä pyritään ratkaisemaan kiinalaisessa yhteiskunnassa oleva luottamuspula. Jokainen mahdollisuus on potentiaalinen huijaus ja jokainen avokätisyyden osoitus sisältää riskin hyväksikäytölle.[5] Kiinassa esimerkiksi on yleistä, ettei kukaan auta kaatunutta vanhusta, koska siinä on riskinä, että auttajaa aletaan syyttää vanhuksen kaatamisesta ja hänet haastetaan oikeuteen.[6]

Tekniikka ja kehitystyö

Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä perustuu big data -analytiikkaan.[7]

Sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää kehittävät Tencentin kumppani China Rapid Finance ja Alibabaan sidoksissa olevan Ant Financial Services Groupin tytäryhtiö Sesame Credit. Molemmilla yrityksillä on pääsy valtaviin määriin dataa kansalaisista. China Rapid Finance liittyy WeChat-pikaviestimeen (850 miljoonaa aktiivista käyttäjää) ja Sesame Credit Alipay-maksujenvälitykseen.[8] Kiinalaisen paikallismedian mukaan Tencentin sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän sovellukseen liittyy QQ-pikaviestin. Pisteluku on välillä 300–850 ja jakautuu viiteen kategoriaan: sosiaaliset yhteydet, kulutuskäyttäytyminen, turvallisuus, varallisuus ja tottelevaisuus.[8][9]

Järjestelmän datalähteet

Vuonna 2017 10 polkupyörien yhteiskäyttöpalvelua on sopinut asiakkaiden datan toimittamisesta luottoluokitusjärjestelmään.[10]

Palkkiot ja rangaistukset

Käytännössä Kiinan hallinto määrittelee mitkä teot ovat positiivisia ja mitkä negatiivisia. Pisteet voivat laskea muun muassa kritisoimalla hallintoa, vääränlaisella kulutuskäyttäytymisellä ja maksamalla laskut myöhässä.[11] Pisteitä voi menettää myös esimerkiksi ajamalla huonosti autolla, pelaamalla liikaa videopelejä tai tupakoimalla savuttomilla alueilla.[12]

Järjestelmä sisältää palkkioita ja rangaistuksia. Kiinan hallinto on julkaissut listan sallituista rangaistuksista.[13] Järjestelmän varhaisessa koekäytössä vuonna 2018 yhdeksän miljoonaa kiinalaista evättiin ostamasta maansisäisen lentolipun ja kolme miljoonaa ostamasta bisnesluokan lentolippua.[14] Muihin rangaistuskeinoihin kuuluu muun muassa internet-yhteyden nopeuden rajoittaminen, lemmikkieläinten takavarikoiminen ja eväämällä mahdollisuuden päästä opiskelemaan tai töihin.[12] Korkean pisteluvun avulla on mahdollista matkustaa ulkomaille ja varata ykkösluokan lippuja.[5] Hyvien pisteiden omaavat voivat saada myös muun muassa alennuksia energialaskuissa, parempia korkoja pankeista ja enemmän näkyvyyttä deittisivustoilla.[12]

Yritysten on mahdollista saada hyvien pisteiden avulla nopeampia lupaprosesseja ja alempia veroprosentteja, kun taas huonot pisteet voivat vaikeuttaa yhteistyökumppaneiden saamista.[11]

Keskustelu vaikutuksista ja kritiikki

The Economistin artikkelissa sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää on kuvailtu digitaalisen totalitäärisen valtion keksimiseksi. Artikkelissa mainitaan, että järjestelmä ei pisteytä vain rahallista luottokelpoisuutta, vaan ihmisen sosiaalista ja mahdollisesti poliittista käyttäytymistä. Vielä vuonna 2016 ei ollut selvillä, miten kattava järjestelmä tulee olemaan, mutta sen kritiikki on esitettävä valtion omistamassa mediassa. Artikkelissa mainitaan, että kyseessä on kunnianhimoisin digitaalisen sosiaalisen kontrollin kokeilu.[15]

Pellervon taloustutkimuksen Kristina Tiitinen arvelee, että sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä muuttaa taloudellisen aseman määrittämän yhteiskuntaluokan oman käyttäytymisen määrittämäksi luokaksi. Tiitisen mukaan tästä voi olla jopa hyötyä kiinalaisessa yhteiskunnassa, jossa sosiaalista liikkuvutta ei juurikaan tapahdu. Lisäksi kulutusohjaaminen voi viedä tottumuksia hyödyllisiin arvoihin, kuten ympäristönsuojeluun tai terveellisiin elintapoihin.[2]

Martin Schorzempan ja muiden mukaan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on joko merkki kehityksestä tai uhka yksityisyydelle.[16] Zahy Ramadanin mukaan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on pyrkimys luoda pelillistetty järjestelmä, jolla saadaan aikaiseksi universaali konformistisuus.[17]

Väärinkäsityksiä

Länsimaalaisessa mediassa on esitetty lukuisia väärinkäsityksiä Kiinan luottoluokitusjärjestelmästä.[18][19]

Yleisiä myyttejä luottoluokitusjärjestelmään liittyen

  • Yleisen virheuskomuksen mukaan jokainen Kiinan kansalainen pisteytetään. Tälläistä järjestelmää ei ole yksilöille eikä Kiinan keskushallinto ole ikin kertonut haluavansa sellaista.[20]
  • Erään yleisen väärinkäsityksen mukaan järjestelmä koko ajan valvoo ja arvioi yksilön käytöstä. Tämä ei pidä paikkaansa. Vain lakien ja säädöksien rikkomista voidaan käyttää perusteluna rangaistuksille. Pelien pelaamisesta tai "epäluotettavien" ystävien omaamisesta ei voi päätyä mustalle listalle.[21]

Lähteet

  1. ↑ Drinhausen, Katja, Brussee, Vincent: CHINA’S SOCIAL CREDIT SYSTEM IN 2021 3. maaliskuuta 2021. Mercator Institute for China Studies. Viitattu 27.3.2025.
  2. ↑ a b Kiinan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä - Pellervon taloustutkimus ptt.fi. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 22.11.2018.
  3. ↑ In China, a Three-Digit Score Could Dictate Your Place in Society wired.com.
  4. ↑ China builds ‘glorious trustworthiness’ with new social credit system irishtimes.com.
  5. ↑ a b Hawkins, Amy: Chinese Citizens Want the Government to Rank Them foreignpolicy.com.
  6. ↑ Bloomberg - In China, Don't Dare Help the Elderly: Adam Minter bloomberg.com.
  7. ↑ Murrell, Audrey: Pushing The Ethical Boundaries Of Big Data: A Look At China's Social Credit Scoring System forbes.com.
  8. ↑ a b China’s “social credit system” will rate how valuable you are as a human futurism.com.
  9. ↑ 腾讯也有了信用分，除了免押金骑摩拜还能干什么？ sohu.com. 7 August 2017.
  10. ↑ Tone, Sixth: National Credit System Puts Bike-Sharing Bandits in Crosshairs sixthtone.com. 28 April 2017.
  11. ↑ a b Rantanen, Linda: Tällainen on Kiinan dystooppinen pistejärjestelmä: isoveli valvoo ja pisteyttää kaiken iltalehti.fi. Viitattu 27.7.2023.
  12. ↑ a b c Canales, Katie ja Mok, Aaron: China's 'social credit' system ranks citizens and punishes them with throttled internet speeds and flight bans if the Communist Party deems them untrustworthy businessinsider.com. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
  13. ↑ China Law Translate: 全国失信惩戒措施基础清单（2021年版） China Law Translate. 3.1.2022. Viitattu 27.3.2025. (englanniksi)
  14. ↑ Fullerton, Jamie: China's 'social credit' system bans millions from travelling telegraph.co.uk. 24 March 2018.
  15. ↑ China invents the digital totalitarian state economist.com.
  16. ↑ China’s Social Credit System: A Mark of Progress or a Threat to Privacy? piie.com. 25 June 2018.
  17. ↑ Ramadan, Zahy: The gamification of trust: the case of China’s “social credit”. Marketing Intelligence & Planning, 5 February 2018, 36. vsk, nro 1, s. 93–107. doi:10.1108/mip-06-2017-0100 Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ Ahmed, Shazeda: The Messy Truth About Social Credit Logic(s) magazine. 1. toukokuuta 2019. Viitattu 27.3.2025.
  19. ↑ Matsakis, Louise: How the West Got China's Social Credit System Wrong Wired. 29. heinäkuuta 2019. Viitattu 27.3.2025.
  20. ↑ China just announced a new social credit law. Here’s what it means. MIT Technology Review. Viitattu 27.3.2025. (englanniksi)
  21. ↑ China’s social credit score – untangling myth from reality | Merics merics.org. 11.2.2022. Viitattu 27.3.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla