Nykyään Sotapäiväkirja on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, taloudellisella tai teknologisella alalla Sotapäiväkirja:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe. Jo usean vuoden ajan Sotapäiväkirja on ollut keskustelun keskipisteessä ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Ajan edetessä on kuitenkin ilmeistä, että Sotapäiväkirja on edelleen erittäin tärkeä asia, joka ansaitsee yksityiskohtaisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Sotapäiväkirja:een liittyviä eri näkökohtia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Sotapäiväkirja on kirja tai vihko, johon tehdään muistiinpanot päivittäisistä tapahtumista sodan tai sotaharjoituksen aikana.[1] Sitä pidetään asevoimien joukko-osastoissa ja esikunnissa tapahtumahistorian kirjaamiseksi muun muassa myöhempää tutkimusta varten. Sotapäiväkirjaan merkitään tapahtumajärjestyksessä joukkojen sijainti, tila, toiminta ja mieshukka sekä niihin vaikuttaneet käskyt ynnä muut merkittävät seikat.[2] Päiväkirjan oheen voidaan liittää taistelukertomuksia sekä erilaisia karttoja ja piirroksia. Suomessa oli jatkosodan aikana ohjeistettu joukkoja valitsemaan sotapäiväkirjan pitäjäksi upseeri, jolla oli työhön hyvät edellytykset ja kaikissa tilanteissa mahdollisuus kirjoittamiseen. Sotapäiväkirjan pitämisvelvollisuus koski kaikkia esikuntia ja joukko-osastoja komppanioita ja erillisiä joukkueita myöten. Sotapäiväkirjoja katosi ja tuhoutui jo sotatoimien aikana, mutta monet niistä ovat päätyneet Kansallisarkiston ja muiden arkistojen säilytettäviksi.[3]