Sotholmin kihlakunta

Tämän päivän artikkelissa puhumme Sotholmin kihlakunta:stä, aiheesta, joka on epäilemättä herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa viime aikoina. Sotholmin kihlakunta on ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta kulttuuriin, mukaan lukien talouteen ja ihmissuhteisiin. Koko tämän lukemisen aikana tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka pyörivät Sotholmin kihlakunta:n ympärillä, analysoimalla sen vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä. Epäilemättä Sotholmin kihlakunta on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten sen ymmärtäminen eri näkökulmista on välttämätöntä laajemman ja rikastuttavan näkemyksen saamiseksi.

Sotholmin kihlakunnan sijainti Tukholman läänin kartalla.

Sotholmin kihlakunta (ruots. Sotholms härad) oli kihlakunta Tukholman läänissä Ruotsissa. Vuoden 1945 väestönlaskennan mukaan kihlakunnan maapinta-ala oli 892,85 neliökilometriä ja asukasluku 15 879 henkeä. Kihlakuntaan kuuluneet kunnat olivat Sorunda, Västerhaninge, Österhaninge, Tyresö, Dalarö, Nämdö, Ornö, Utö, Muskö, Ösmo ja Torö.[1]

Kihlakunnan sisällä sijaitsi Nynäshamnin kaupunki. Kihlakunnan tuolloista kunnista Sorunda, Torö ja Ösmo kuuluvat nykyään Nynäshamnin kuntaan, Nämdö Värmdön kuntaan ja Tyresö muodostaa Tyresön kunnan. Muut entiset kunnat kuuluvat nykyään Haningen kuntaan.

Lähteet

  1. I. Areal och folkmängd inom särskilda förvaltnings­områden m.m. befolk­nings­agglomera­tioner (PDF) (Tab. 1. Areal, folkmängd efter kön och civilstånd samt folkmängdstäthet i kommuner, församlingar, municipalsamhällen, härad och län den 31 december 1945, enligt indelningen den 1 januari 1946) Folkräkningen den 31 december 1945. 24.3.1947. SCB: Historisk statistik: Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.10.2015. (ruotsiksi)