Spangenhelm

Aihe Spangenhelm on erittäin tärkeä nykyään ja on herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Sen vaikutusten analysoimiseksi ja sen seurauksiin perehtymiseksi on välttämätöntä käsitellä sellaisia ​​näkökohtia kuin sen alkuperä, kehitys ja seuraukset maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa Spangenhelm:tä käsitellään yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti, jotta saadaan laaja ja täydellinen yleiskatsaus tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Eri tietolähteiden kattavan analyysin ja katsauksen avulla tavoitteena on tarjota kriittinen ja hyvin perusteltu näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää täysin Spangenhelm:n tärkeyden ja monimutkaisuuden.

Spangenhelm eli vannekypärä oli Euroopassa myöhäisantiikissa ja varhaiskeskiajalla suosittu kypärämalli.

Rakenne

Merovingiaikainen Spangenhelm-kypärä Strasbourgin arkeologisessa museossa

Nimi "Spangenhelm" tulee saksan sanasta Spange, "vanne". Se viittaa kypärän yli ristikkäin kulkevien teräsvanteiden muodostamaan kehikkoon. Kypärän kuvun muodostavat rautalevyt, joita oli kolmesta kuuteen (yleisimmin neljä) ja jotka niitattiin kiinni tähän tukirakenteeseen.[1] Tällaisen kypärän valmistaminen ei vaatinut edistyneitä metallinkäsittelytaitoja, mutta se tarjosi silti hyvän suojan käyttäjälleen. Osassa kypäristä oli nenäsuojus ja mahdollisesti erilliset poskisuojat.lähde?

Historia

Spangenhelm-malliset kypärät olivat käytössä antiikista varhaiskeskiajalle, ja 500-luvulle tultaessa se oli yleisin Euroopassa käytössä ollut kypärätyyppi. Niiden uskotaan saapuneen Eurooppaan Euraasian aroseuduilta, paimentolaiskansojen kuten skyyttien ja sarmaattien välittäminä.[1] Lisäsuojana näiden kypärien kanssa käytettiin yleensä rengaspanssarista tehtyä huppua tai kaulusta eli camailia. Spangenhelm-kypäriä käytettiin ainakin 800-luvulle, mahdollisesti jopa 1100-luvulle asti, jolloin yhdestä kappaleesta taotut kypärät syrjäyttivät ne lopullisesti.lähde?

Lähteet

  1. ↑ a b Spangenhelm Helmet Medieval Chronicles. Viitattu 1.1.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla