Nykymaailmassa Spatiaalinen tietokanta on kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Spatiaalinen tietokanta on herättänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla joko yhteiskunnallisen merkityksensä tai päivittäisen elämän vaikutuksensa vuoksi. Poliittisesta vaikutuksestaan läsnäoloonsa kulttuurisfäärissä Spatiaalinen tietokanta on onnistunut asettamaan itsensä kiistattoman tärkeäksi kysymykseksi. Vuosien varrella Spatiaalinen tietokanta on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnan muuttuviin vaatimuksiin, joten se on erittäin mielenkiintoinen aihe ja ansaitsee syvällisen analyysin. Tämän artikkelin kautta tutkimme Spatiaalinen tietokanta:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Spatiaalinen tietokanta (Spatial Database) on tietokanta, joka on tarkoitettu ja räätälöity spatiaalisen (tilallisen) tiedon tallentamiseen ja käsittelyyn. Spatiaalinen tietokantajärjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi kolmiulotteisten kappaleiden tietojen tallentamiseen, jota tavallisimmat tietokantajärjestelmät eivät tue. Spatiaalista tietoa koskeva standardi on ISO 19125[1].
Spatiaalisia tietokantoja käytetäänkin useimmiten mm. maantieteellisen ja kartografisen tiedot tallentamiseen, kuten teiden, järvien, talojen sijainti- ja ominaisuustietojen tallentamiseen.
Spatiaaliselle tietokannalle keskeisimpiä ominaisuuksia on sen tarjoamat tietotyypit (millaista tietoa voidaan tallentaa), indeksointimenetelmät (esim. R-puu) ja useat erilaiset spatiaaliset funktiot (esimerkiksi etäisyyden laskeminen tai koordinaattimuunnokset). Spatiaaliset funktiot voivat esimerkiksi laskea alueiden (polygons) pinta-alaa tai selvittää esimerkiksi, risteävätkö alueet keskenään.