Spectrum (albumi)

Tämän päivän artikkelissa aiomme puhua Spectrum (albumi):stä, aiheesta, joka on epäilemättä kiinnittänyt monien huomion ja kiinnostuksen viime aikoina. Spectrum (albumi):stä on tullut keskustelun, pohdiskelun ja tutkimuksen kohtaamispaikka joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin tai yksinkertaisesti sen juonittelun ja mysteerin vuoksi. Tämän artikkelin aikana tutkimme edelleen Spectrum (albumi):n eri puolia ja ulottuvuuksia, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisemmän ja laajemman näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Spectrum
Billy Cobham
Studioalbumin Spectrum kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  14. toukokuuta - 16. toukokuuta 1973 (Electric Lady Studios, New York City)
 Julkaistu 1. lokakuuta 1973
 Tyylilaji jazz–rock-fuusio
 Kesto 37.17
 Levy-yhtiö Atlantic Records
Billy Cobhamin muut studioalbumit

Spectrum
1973 		Crosswinds
1974

Spectrum on fuusiojazz-rumpali Billy Cobhamin pitkäsoitto. Vuonna 1973 julkaistu albumi oli Cobhamin ensimmäinen julkaisu, ja sitä pidetään yleiesti hänen soolouransa huippukohtana. Albumi oli myös merkittävä virstanpylväs koko fuusiojazz-genren kehityksessä. Albumin tyyli on saanut vaikutteita Miles Davisilta ja Mahavishnu Orchestralta; Cobham oli tehnyt molempien kanssa paljon yhteistyötä aiemmin.

Cobham käytti Spectrumin äänityksessä akryylimuovista Fibes-rumpusettiä, jota hän oli soittanut myös Mahavishnu Orchestrassa. Kitaraa albumilla soittaa Tommy Bolin, joka myöhemmin liittyi hard rock -yhtye Deep Purpleen. Hänet pyydettiin yhtyeeseen laulaja David Coverdalen ihastuttua Bolinin soittoon Spectrumilla.[1]

Spectrumilta löytyvän kappaleen "Stratus" voi kuulla soivan Grand Theft Auto IV -pelissä fiktiivistä "Fusion FM" -kanavaa kuunnellessa. Psytrance-yhtye Shpongle on myös lainannut kappaleen bassonsoittoa kappaleessaan "Circuits of Imagination".

Vastaanotto

Spectrum on Cobhamin laajan tuotannon arvostetuimpiin kuuluva albumi. Allmusic nimeää sen hänen parhaimmakseen yhdessä vuoden 2001 The Art of Threen kanssa: kumpikin saa sivustolta neljä ja puoli tähteä viidestä.[2] Sivuston kriitikon Scott Yanowin mukaan albumi "erottuu edukseen: vahva yhdistelmä rockaavia rytmejä ja jazz-improvisaatiota."[3] Myös progreviews.comin arvostelu kehuu Spectrumia ja sen virtuoosimaista soittoa, vaikkakin pitää heikkoutena lyhyehköjen rumpusooloraitojen sijoittamista varsinaisten kappaleiden väliin.[4]

Kappaleet

Kaikki kappaleet on merkitty Billy Cobhamin tekemiksi.

  1. Quadrant 4 – 4.20
  2. Searching for the Right Door/Spectrum – 6.33
  3. Anxiety/Taurian Matador – 4.44
  4. Stratus – 9.50
  5. To the Women in My Life/Le Lis – 4.11
  6. Snoopy's Search/Red Baron – 7.39

Muusikot

Albumin äänitti ja miksasi Ken Scott.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Jan M. Ekblad (toim.): Deep Purple – syvän purppuran vuodet 1967–2004, s. 51-52. (Sisältää Deep Purplen historiikin, yhtyeeseen liittyviä arvosteluja, fanitarinoita sekä diskografian. Useita kirjoittajia, tässä artikkelissa viitatun kohdan on laatinun Heikki Heino, jonka käsialaa historiikkiosio on) Tampere: Pop-kirjat, 2004. ISBN 952-5546-02-0 (suomeksi)
  2. ↑ Billy Cobham - Discography allmusic. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Yanow (allmusic)
  4. ↑ Billy Cobham: Spectrum ground and sky. progreviews.com. Arkistoitu 3.3.2012. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)