Spirit of Nature

Nykyään Spirit of Nature on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Spirit of Nature on ottanut johtavan roolin nykypäivän yhteiskunnassa ja synnyttänyt useita keskusteluja, keskusteluja ja kehitystä eri aloilla. Spirit of Nature on vanginnut asiantuntijoiden ja fanien huomion yliopistomaailmasta ja tieteestä liike-elämään ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Spirit of Nature:n eri puolia ja ulottuvuuksia sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Epäilemättä Spirit of Nature on aihe, joka ansaitsee syventyä ja keskustella perusteellisesti.

Spirit of Nature (täydellinen nimi Spirit of Nature Wood Architecture Award) on vuonna 2000 ensimmäisen kerran jaettu kansainvälinen arkkitehtuuripalkinto, jota jakoi suomalainen Puu kulttuurissa -yhdistys kahden vuoden välein Lahdessa Sinfonia Lahden kansainvälisen Sibelius-festivaalin yhteydessä[1]. Palkintoa on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.[2] Palkinnonsaajien töitä on nähtävissä Lahden Sibeliustalon ympäristössä sijaitsevassa Puuarkkitehtuuripuistossa.

Spirit of Nature Wood Architecture Award -palkinnon myötä Puu kulttuurissa ry halusi tukea ja nostaa esiin kansainvälisellä tasolla arkkitehtuuria, jossa puulla materiaalina on keskeinen asema.

Palkinto myönnettiin rakennustaiteellisista ansioista henkilölle tai ryhmälle, joka on töissään osoittanut puumateriaalin etevää ja luovaa käyttöä. Vuonna 2000 palkinnon arvo oli 50 000 euroa ja sittemmin 40 000 euroa. Vuonna 2015 palkintona ei myönnetty rahaa.[3]

Vuonna 2010 jaettiin ensimmäisen kerran Young Spirit of Nature -palkinto, jolla kannustettiin Suomessa opiskelevia arkkitehtiopiskelijoita luovaan puun käyttöön. Palkinnon suuruus oli 5 000 euroa.[4]

Puu kulttuurissa ry:n toiminnan tarkoituksena oli edistää ja vaalia kulttuuriperintöä, jossa on läsnä luonto. Suomalaisen musiikin, kuvataiteiden ja arkkitehtuurin maine lepäsi yhdistyksen mukaan tämän perinnön varassa. Spirit of Nature -palkinnon myötä yhdistys haluaa edesauttaa ja vaalia perinteeseen liittyvien kestävien arvojen jatkumista.

Puu kulttuurissa -yhdistyksen toiminta päättyi vuonna 2016.[5] Yhdistyksen historiikin "Puu kulttuurissa ry 1998-2016" kirjoitti Tuomas Salo.[6]

Palkitut

Young Spirit of Nature -palkinto

  • 2010: Sanna Jokimäki (s. 1985) puurakenteisia tilaelementtejä käsittelevästä diplomityöstä

Lähteet

  1. ↑ [email protected]: Sibelius-juhlavuoden huipentuma käynnistyy Sibeliustalo. 30.8.2015. Viitattu 22.1.2025.
  2. ↑ Pirkko Kotirinta: Palkittu arkkitehti uskoo paikalliseen osaamiseen. Helsingin Sanomat, 10.9.2010, s. C2.
  3. ↑ Sirén, Vesa: Puuarkkitehtuurin palkinto myönnettiin ensi kertaa Suomeen – palkintosumma oli yllättäen nolla euroa HS.fi. 6.9.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 6.9.2015.
  4. ↑ Puuarkkitehtuuripalkinto meni Itävaltaan Yle Uutiset. 9.9.2010. Viitattu 6.9.2015.
  5. ↑ Suunnittelijat – ProPuu propuu.fi. Viitattu 22.1.2025.
  6. ↑ Tuomas Salo, Kaisa Anttila: Puu kulttuurissa ry 1998-2016. Kaustinen: Storkivi Oy, 2017. ISBN 978-952-68905-0-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 22.1.2025.

Aiheesta muualla