Standartti

Tässä artikkelissa haluamme tutkia ja analysoida Standartti:n vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Standartti on herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa, mikä on herättänyt keskustelua eri aloilla. Tässä mielessä on aiheellista tarkastella Standartti:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia sekä sen vaikutusta niinkin erilaisilla aloilla kuin politiikka, kulttuuri, teknologia ja talous. Samoin ehdotamme tarkastelemaan, kuinka Standartti on onnistunut asettumaan ilmiöksi, joka on merkinnyt ennen ja jälkeen, luoden trendejä ja innovaatioita, jotka ovat muuttaneet tapaamme havaita ja lähestyä ympäröivää maailmaa.

Tämä artikkeli kertoo puutavarayksiköstä. Normimallista, katso standardi.

Standartti (josta on käytetty myös nimitystä standardi tai standertti[1]) on aiemmin varsinkin laivauksessa käytetty puutavaran tilavuusyksikkö. Yksikön nimi pohjautuu englannin sanaan standard[2]; sen lyhenne on std[3] ja monikossa joskus stds[2].

Tavallisesti käytettiin niin sanottua Pietarin standarttia, joka vastasi sahattua puutavaraa 165 englantilaista kuutiojalkaa eli 4,67203 m3,[2] veistettyä puutavaraa 150 kuutiojalkaa eli 4,24730 m3[2] tai pyöreää puutavaraa 120 kuutiojalkaa eli 3,398 m3. Eri laatuisille puutavaroille standartti oli määritelty siten, että laivassa yksi Pietarin standartti mitä puutavaraa tahansa vei aina suunnilleen saman verran tilaa.[1]

Kaivos- ja ratapölkkyjen mittaamisessa käytettiin myös niin sanottua Gööteporin standarttia, joka käsitti puutavaraa 180 englantilaista kuutiojalkaa eli 5,097 pinokuutiometriä.[2]

Lähteet

  1. a b ”Standertti”, Pieni tietosanakirja, 4. osa (San Remo-Öölanti), s. 301. Otava, 1928. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e Otavan iso tietosanakirja, Otava 1964, osa 8, palsta 116, hakusana standartti.
  3. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (PDF) (Sivu 28.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Arkistoitu 31.8.2012. ISBN 952-5420-93-0 Viitattu 10.12.2013.