Steven Pinker

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Steven Pinker:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea mitä sillä on tarjottavanaan. Steven Pinker on ollut tutkimus- ja kiinnostuksenkohde useiden vuosien ajan, ja sen vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin on kiistaton. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Steven Pinker:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään. Uppoudumme sen eri puoliin ja tutkimme tiiviisti sen vaikutusta niinkin vaihtelevilla aloilla kuin teknologia, tiede, taiteet ja arkielämä. Kriittisellä ja oivaltavalla silmällä toivomme saavamme syvemmän ymmärryksen Steven Pinker:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.

Steven Pinker vuonna 2011.

Steven Arthur Pinker (s. 18. syyskuuta 1954 Montreal, Kanada) on kanadalais-yhdysvaltalainen psykologi, kognitiotieteilijä ja tietokirjailija, joka tunnetaan erityisesti teoksistaan The Language Instinct (1994), How the Mind Works (1997) ja The Blank Slate (2002).

Elämä

Pinker syntyi englanninkieliseen juutalaisyhteisöön Montrealissa, mutta ryhtyi ateistiksi 13-vuotiaana. Hänen isänsä Harry Pinker oli opiskellut juristiksi, mutta oli kuitenkin aluksi toiminut kulkukauppiaana. Pinkerin äiti Roslyn puolestaan toimi uransa aikana sekä opinto-ohjaajana että lukion vararehtorina.

Pinker työskentelee Yhdysvalloissa MIT:ssä, jossa hän on kognitiivisen neurotieteen osaston johtaja.[1] Hän tutkii aivojen osien tapaa käsitellä ympäristöstä tulevaa informaatiota ja on sitä mieltä, että ympäristön vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen on huomattavasti liioiteltu[2]. Hän on omaksunut Noam Chomskyn opin siitä, että ihminen on syntyessään valmiiksi ohjelmoitu oppimaan kielioppiin pohjautuvan kielen.[1]

Hän on myös suosittu luennoitsija ja muistuttaa ulkoisesti rocktähteä.[1]

Steven Pinkerin ja Paul Bloomin artikkeli ”Natural language and natural selection”[3] (1990), jossa he esittivät nykyihmisen oletetun kielielimen kehittyneen normaalin luonnonvalinnan muovaamana, käynnisti nykyisen keskustelun kielen synnystä.[4]

Pinkerin mukaan maailma on mennyt parempaan suuntaan esimerkiksi väkivallan osalta. Hänen mukaansa esimerkisi Englannissa tapahtui keskiajalla yli 100 murhaa 100 000 ihmistä kohden, kun 1900-luvun alussa luku oli alle yksi suhteessa samaan lukumäärään.[5]

Bibliografia

  • Language Learnability and Language Development (1984)
  • Visual Cognition (1985)
  • Connections and Symbols (1988)
  • Learnability and Cognition (1989)
  • Lexical and Conceptual Semantics (1992)
  • The Language Instinct (1994)
  • How the Mind Works (1997)
  • Words and Rules (1999)
  • The Blank Slate (2002)
  • The Best American Science and Nature Writing (2004)
  • The Stuff of Thought (2007)
  • The Seven Words You Can't Say on Television (2008)
  • The Better Angels of Our Nature (2011)
  • Language, Cognition, and Human Nature: Selected Articles (2013)
  • The Sense of Style (2014)
  • Enlightenment Now (2018)
  • Rationality (2021)

Lähteet

  1. ↑ a b c Time Magazine (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 22.10.2011
  2. ↑ Lasse Berg, Gryning över Kalahari, s. 320 ("Man kan inte tänka sig människan utan miljö, och utan gener finns bara en gråsten. Men Pinker menar att miljöns roll är kraftigt överdriven. Skall man se det som att generna viskar till oss hur vi skall bete oss? Nej, generna viskar inte, de vrålar oss rätt in i öronen, säger .")
  3. ↑ Behavioral and Brain Sciences 13, 707–727
  4. ↑ Haukioja, Timo: Kielikyky ja evoluutio. Tieteessä tapahtuu, 1.5.2002, 20. vsk, nro 5, s. 11–14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.12.2011.
  5. ↑ Tahkokallio. Jaakko: Pimeä aika kymmenen myyttiä keskiajasta, s. 164. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-039-4

Aiheesta muualla