Stikari
Alla esittelemämme artikkelissa perehdymme Stikari:n aiheeseen ja tutkimme sen eri näkökohtia ja sen merkitystä nykyään. Stikari on aihe, joka on kiinnittänyt laajan joukon ihmisiä akateemikoista ja alan asiantuntijoista yksilöihin, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme purkamaan sen vaikutukset ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää tätä ilmiötä paremmin. Stikari on synnytyksestään sen kehitykseen ajan myötä synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja, jotka tekevät siitä erittäin mielenkiintoisen aiheen eri tutkimusaloilla. Liity kanssamme tälle Stikari:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
Stikari (m.kreik. στιχάριον, stikhárion; lat. alba) on täyspitkä suora hihallinen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluspuku, jota käyttävät kaikki vihkimyksen saaneet jumalanpalvelusten toimittajat aina lukijasta diakoneihin. Papin pukua nimitetään feloniksi ja piispan pukua sakkokseksi.
Nykyisin stikaria voivat pitää toimittavan papin luvalla kaikki palveluksessa avustavat miespuoliset henkilöt; useimmilla seurakunnilla on myös pienten poikien (yli 6-vuotiaiden) ylle sopivia stikareita. Erityisesti suurina juhlapyhinä kirkonpalvelijoina näkee runsaasti pieniä poikia; huomattava osa on papiston tai luottamushenkilöiden poikia.
Alusstikariksi nimitetään papin ja piispan käyttämän täydellisen ortodoksisen jumalanpalveluspuvun alimmaiseksi puettavaa yleensä valkoista pitkää vaatetta, joka symboloi kastepukua ja tahrattomuutta.
Katso myös
Aiheesta muualla
