Nykymaailmassa Stine Bredal Oftedal:stä on tullut perustavanlaatuinen ongelma, joka vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen merkitys vaihtelee henkilökohtaisista ja yritysnäkökohdista, ja se vaikuttaa päätöksentekoon, teknologian kehitykseen, talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Riippumatta näkökulmasta, josta sitä lähestytään, Stine Bredal Oftedal herättää huolta ja synnyttää keskustelua kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Stine Bredal Oftedal:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta ympäristöömme sekä analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia sen nykyiseen todellisuuteen.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Stine Bredal Oftedal vuonna 2014. | |||
Maa: ![]() | |||
Naisten käsipallo | |||
![]() | |||
![]() |
Rio 2016 | ||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Brasilia 2011 | ||
![]() |
Tanska 2015 | ||
![]() |
Saksa 2017 | ||
EM-kilpailut | |||
![]() |
Tanska/Norja 2010 | ||
![]() |
Unkari/Kroatia 2014 | ||
![]() |
Ruotsi 2016 | ||
![]() |
Serbia 2012 |
Stine Bredal Oftedal (s. 25. syyskuuta 1991 Oslo) on norjalainen käsipalloilija.[1] Hän on pelannut Norjan maajoukkueessa marraskuusta 2010 alkaen 155 maaottelua ja tehnyt niissä 371 maalia.[2] Hän saavutti olympiapronssia Rio de Janeirossa 2016[3], voitti maailmanmestaruuden Brasiliassa 2011[4] ja Tanskassa 2015[5] sekä voitti Euroopan-mestaruuden Tanskan ja Norjan yhdessä järjestämissä kisoissa 2010, Unkarin ja Kroatian kisoissa 2014 ja Ruotsin kisoissa 2016.[6][7][8] Seuratasolla hän edustaa unkarilaista Győri Audi ETO KC:tä.[2]
Stine Bredal Oftedalin sisko Hanna Bredal Oftedal on myös käsipalloilija.[9]