Storsanden (Maalahti)
Tässä artikkelissa tutkimme Storsanden (Maalahti):n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksen yhteiskuntaamme. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Storsanden (Maalahti) on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena. Kautta historian Storsanden (Maalahti):llä on ollut merkittävä rooli ihmiselämän eri osa-alueilla, ja se on vaikuttanut uskomuksiin, käyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin. Syvän ja harkitun analyysin avulla tutkimme Storsanden (Maalahti):n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin historiallisista juurista sen tuleviin vaikutuksiin pyritään tarjoamaan täydellinen ja oivaltava katsaus Storsanden (Maalahti):een ja sen merkitykseen nykypäivän kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
Storsanden on saari Rönnskärin saariryhmässä Merenkurkun saaristossa. Saari on osa Maalahden kuntaa ja sijaitsee Rönnskärin saaresta noin kolme kilometriä länteen[1] ja Storskärin saaresta noin neljä kilometriä lounaaseen.[2] Storsandenin saarella on pituutta noin 1,3 kilometriä ja leveyttä puolestaan noin 500 metriä.[3] Storsanden on osa Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksyttyä Merenkurkun saaristoa.[1] Saaren korkeimmalla kohdalla on jatulintarha, jolla läpimittaa suunnilleen 13 metriä.[2]
Noin vuonna 1990 Storsandenin omistuksesta käytiin oikeutta Suomen valtion ja Maalahden jakokunnan välillä.[1] Oikeus totesi tuolloin saaren kuuluvan Suomen valtiolle.[1]
Sundomilaiset kalastajat ovat vuokranneet valtiolta joitain saaren mökkejä. Uusia mökkejä ei Storsandenille saa rakentaa, sillä saari on suojeltu. Saaren käyttöä säätelee nykyisin Maalahden rantayleiskaava.[1]
Laihialla oikeuksia saareen?
Sisämaakunta Laihia selvitti talven 2008–2009 aikana oikeuksiaan saareen. Toukokuussa 2008 sanomalehti Pohjalaisessa oli mielipidekirjoitus, jonka mukaan Storsanden kuuluisi Laihialle vanhojen maanmittauskarttojen mukaan. Laihialainen kunnallispoliitikko Jussi K. Niemistö sai kuntalaiselta mielipidekirjoituksen lehdestä leikattuna. Kuntalainen pyysi Niemistöä viemään asiaa eteenpäin.[1] Laihian maanmittausteknikko Veli-Pekka Pouttu teki asiasta selvityksen, jonka mukaan virallisissa asiakirjoissa ei ole merkintöjä Laihian omistusoikeudesta saareen. Laihian kunnanhallitus esittikin maaliskuun alussa 2009 kunnanvaltuustolle, että asia olisi loppuunkäsitelty.[4] Laihialaisilla on luultavasti ollut muinoin oikeuksia Storsandeniin, sillä Laihialta on käyty sielläpäin kalastelemassa. Laihialla on ollut oikeuksia aikoinaan myös merenrantaan. Tämä käy ilmi isojaon ajoilta peräisin olevista jakonumeroista.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Kaakinen, Kari: Laihia selvittää oikeuksiaan maailmanperintöalueen saareen. Ilkka, 24.12.2008, nro 350, s. 9. Seinäjoki: Ilkka-Yhtymä.
- ↑ a b c Storsanden 475010034 Museovirasto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 15.8.2010.
- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 22.8.2010.
- ↑ Laihia jäi ilman saarta. Ilkka, 4.3.2009, nro 61, s. 3. Seinäjoki: Ilkka-Yhtymä.
Aiheesta muualla
- Saaresta Museoviraston sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Storsandenin kartta Kansalaisen Karttapaikassa
| Historia |  | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kylät ja kunnanosat |
| ||||||||
| Luonto | |||||||||
| Talous | |||||||||
| Kulttuuri | |||||||||
| Seurakunnat | |||||||||
| Urheilu ja liikunta |
| ||||||||
| Liikenne | |||||||||
| Muuta | |||||||||