Nykyään Strängnäsin tuomiokirkko on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Nykyisessä yhteiskunnassamme merkityksellisyytensä ansiosta Strängnäsin tuomiokirkko on saavuttanut tärkeystason, joka ylittää pelkän villityksen. Vuosien varrella se on kehittynyt ja siitä on tullut keskustelun ja kiinnostuksen keskipiste eri aloilla. Strängnäsin tuomiokirkko on osoittautunut aiheeksi, jota kannattaa tutkia perusteellisesti sen todellisen kattavuuden ja merkityksen ymmärtämiseksi, sen vaikutuksesta teknologiaan ja populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Strängnäsin tuomiokirkko:n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Strängnäsin tuomiokirkko Strängnäs domkyrka |
|
---|---|
Kirkkokunta | Ruotsin kirkko |
Hiippakunta | Strängnäsin hiippakunta |
Seurakunta | Strängnäsin tuomiokirkko seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1340-luvulla |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Strängnäsin tuomiokirkko (ruots. Strängnäs domkyrka) on tuomiokirkko Strängnäsin kaupungissa, Södermanlandin maakunnassa, Ruotsissa. Kolmilaivainen, tiilinen kirkkorakennus edustaa arkkitehtuurin goottilaista tyylisuuntaa. Kirkkoon on haudattu muun muassa Ruotsin kuningas Kaarle IX ja valtionhoitaja Sten Sture vanhempi.
Strängnäs oli Södermanlandin piispanistuin ainakin 1100-luvun alusta ja sitä varten piti rakentaa tuomiokirkko.[1] Ensimmäinen kirkko rakennettiin nykyisen kirkon paikalle puusta.[1] Tiilikirkon rakennustyöt aloitettiin vuoden 1260 tienoilla ja se valmistui 1340-luvulla.[1] 1300- ja 1400-luvuilla kirkkoa laajennettiin, kun sinne tehtiin kaksi kuoria ja torni.[1] Muuta lisärakentamista kirkolle ei ole tehty, ainoastaan tulipalojen jälkeen on korjattu tornia ja kattoa.[1]
Kirkontornin yläosa on peräisin 1740-luvulta. Saarnatuoli on puolestaan vuodelta 1789, ja sen on rakentanut ja suunnitellut Pehr Ljung aikakautta hallinneeseen kustavilaiseen tyyliin.
Kirkossa sijaitsee muun muassa Olivecrantz-suvun hautaholvi, jonne on Suomesta siirretty Haminan rauhan jälkeen Reuterholm-suvun Suomeen haudattujen jäsenten arkut, sekä myöhemmin Gustaf Adolf Reuterholm ja Charlotta Malm-Reuterholm.[2]
Kirkosta varastettiin kesällä 2018 Kaarle IX:n ja hänen puolisonsa Kristiinan hautajaisregaalit. Poliisin mukaan arvoesineet löytyivät helmikuussa 2019. Aftonbladetin mukaan varastettujen esineiden joukossa olleet kaksi kruunua ja valtakunnanomena löytyivät tukholmalaisesta lähiöstä roskakorista. Varkaudesta on pidätetty yksi henkilö.[3]