Sulho Leppä

Tässä artikkelissa Sulho Leppä:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, jotta voidaan syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sulho Leppä on ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena eri tiedon osa-alueilla, ja sen vaikutus tuntuu arkielämän eri osa-alueilla. Artikkelin aikana tarkastellaan erilaisia ​​​​tutkimuksia ja todistuksia, jotka valaisevat Sulho Leppä:tä ja tarjoavat lukijalle laajemman ja yksityiskohtaisemman käsityksen tästä aiheesta. Lisäksi analysoidaan erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä Sulho Leppä:stä panoraaman rikastamiseksi ja globaalin näkemyksen esittämiseksi sen laajuudesta ja vaikutuksista.

Sulho Leppä
Kansanedustaja
4.4.1917–31.10.1917
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt7. helmikuuta 1878
Porin mlk
Kuollut5. lokakuuta 1918 (40 vuotta)
Pietari
Ammatti kirvesmies, luennoitsija

Sulho Richard Leppä (ent. Leppänen ja Leppijärvi, 7. helmikuuta 1878 Porin mlk – 5. lokakuuta 1918 Pietari) oli suomalainen poliitikko, joka toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuonna 1917.[1]

Elämä

Porin maalaiskunnassa syntyneen Sulho Lepän vanhemmat olivat sahatyöläinen Anselm Leppänen ja Serafia Loukkaja. Perhe muutti 1880 Suodenniemelle, jossa isä ryhtyi viljelemään Kittilän kylässä sijainnutta synnyintorppaansa Leppijärveä. Rakennusmiehenä työskennellyt Leppä muutti vuonna 1900 Karjalohjalle, ja sieltä parin vuoden kuluttua Helsingin Huopalahteen, jossa hän toimi muun muassa Töölön Sosialidemokraattisen Yhdistyksen sihteerinä.[2][3]

SAJ:n matka-asiamiehet vuonna 1917.

Vuosina 1906–1907 Leppä toimi SDP:n Pohjois-Savon vaalipiirin luennoitsijana,lähde? 1907–1908 Turun läänin pohjoisen vaalipiirin luennoitsijana Satakunnassa,[4] 1908–1911 Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin piirisihteerinä,[5] ja 1910–1911 jälleen luennoitsijana Satakunnassa.lähde? Kesäkuussa 1911 Leppä valittiin Viipurin läänin läntisen vaalipiirin piiritoimitsijaksi ja luennoitsijaksi,[6] mutta hän ei ottanut tehtävää vastaan, vaan aloitti syksyllä Turun läänin eteläisen vaalipiirin luennoitsijana yhdessä Evert Elorannan kanssa.[7] Syyskuussa 1912 Leppä, August Lehto ja Aura Kiiskinen valittiin Suomen Ammattijärjestön kiertäväksi asiamiehiksi.[8]

Leppä oli kansanedustajaehdokkaana vuonna 1907 Pohjois-Savon vaalipiirissä,[9] ja 1908 Turun läänin pohjoisessa vaalipiirissä, muttei tullut kummallakaan kertaa valituksi.[10] Huopalahdessa asunut Leppä valittiin eduskuntaan Turun pohjoisesta vaalipiiristä vuoden 1916 vaaleissa. Hänen kansanedustajakautensa käynnistyi vasta uuden eduskunnan kokoonnuttua huhtikuussa 1917, ja päättyi jo seuraavana syksynä, kun eduskunta hajotettiin valtalain hyväksymisen jälkeen.[1] Syyskuussa 1917 Leppä oli mukana niin sanotuilla Mannerin valtiopäivillä, johon osallistui hajotetun eduskunnan sosialidemokraatteja.[11]

Sisällissodan aikana Leppä toimi Huopalahden kunnallistoimikunnan puheenjohtajana. Sodan loppuvaiheessa hän pakeni Neuvosto-Venäjälle ja toimi syyskuussa 1918 Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean agitaattorina Tuprovassa ja Keltossa. Leppä kuoli keltatautiin Pietarissa lokakuussa 1918.[2]

Sulho Leppä avioitui vuonna 1904 Maria Vilhelmina Virtasen kanssa. Hän oli miehensä tavoin Huopalahden Työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja pakeni sisällissodan jälkeen Venäjälle. Maria Lepän myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Sulho Leppä Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 30.8.2007.
  2. ↑ a b c Harjula, Mirko: Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917–1922, s. 228–229. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-74674-2-7
  3. ↑ Yleisöltä. Uusimaa, 2.1.1903, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  4. ↑ Valistajan matkat. Sosialidemokraatti, 2.7.1907, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  5. ↑ Lyhyitä uutisia. Länsi-Suomi, 3.9.1908, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  6. ↑ Puolueriennot. Työ, 20.6.1911, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  7. ↑ Muualta Suomesta. Luennoitsijat. Hämeen Voima, 26.9.1911, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  8. ↑ Ammatillinen liike. Työ, 24.9.1912, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  9. ↑ Pohjois-Savon vaalipiirin valitut edustajat. Otava, 4.4.1907, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  10. ↑ Sosialidemokratien ehdokkaat vaalipiirissämme. Sosialidemokraatti, 20.6.1908, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.
  11. ↑ Hra Mannerin valtiopäivät. Uusi Suometar, 28.9.1917, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.4.2020.