Nykymaailmassa Sumy on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja joka on herättänyt laajaa kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Sumy on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja jopa niiden, jotka ovat vasta alkamassa tutkia tätä ilmiötä, huomion joko arkielämään, populaarikulttuuriin tai korkeakoulujen merkitykseen. Kun Sumy muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, on välttämätöntä ymmärtää sen monimutkaisuus, seuraukset ja seuraukset eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Sumy:tä syvemmällä ja tarkastellaan sen alkuperää, nykyistä vaikutusta ja mahdollista tulevaa kehitystä.
Sumy (Суми) |
|
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
vaakuna |
![]() ![]() Sumy |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Alue | Sumyn alue |
Perustettu | 1652 tai 1653 |
Hallinto | |
– Pormestari | |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 145 km² |
Väkiluku (2013) ([1]) | 269 177 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Suuntanumero(t) | +380 542 |
Sumy (ukr. Суми) on Psel-joen rannalla Koillis-Ukrainassa sijaitseva kaupunki ja samalla Sumyn alueen hallinnollinen keskus. Kaupungin läpi virtaa Dneprin sivuhaara Psel.[2] Vuoden 2013 alussa asukasluku oli 269 177.[1]
Sumy perustettiin 1652 vuoden paikkeilla kasakoiden linnoitukseksi tarkoituksena suojella Slobodaa Krimin tataareilta. Kun Sumyn alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan, kaupungista tuli tärkeä taloudellinen keskus. Kaupunki kärsi pahoista vaurioista toisen maailmansodan aikana Saksan miehittäessä Ukrainaa ja sodan päätyttyä Sumy rakennettiin uudelleen.
Korkeakouluopetusta antavat muun muassa Sumyn valtionyliopisto, Sumyn kasvatustieteellinen valtionyliopisto, Ukrainan pankkiakatemia ja Sumyn kansallinen maataloustieteellinen yliopisto.
Saksalainen Cellen kaupunki on ollut vuodesta 1990 Sumyn ystävyyskaupunki.[3]
24. helmikuuta 2022 Venäjän hyökätessä Ukrainaan, Sumy joutui Venäjän joukkojen hyökkäyksen kohteeksi. Seuraavana päivänä Venäjä valtasi Sumyn.[4]
Sumy ilmastotilastoa
Lähde: Клімат та погода Суми
|