Sunnuntaipalstat

Tässä artikkelissa tutkimme Sunnuntaipalstat:n teemaa, jotta voimme tutkia sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sunnuntaipalstat on aihe, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta eri aloilla akateemisesta alasta sosiaali- ja kulttuurialalle. Vuosien varrella Sunnuntaipalstat on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt erilaisia ​​ja rikastuttavia mielipiteitä, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen laajuutta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tutkimalla Sunnuntaipalstat:tä voimme syventyä sen moniin ulottuvuuksiin ja analysoida sen vaikutuksia yhteiskuntaamme sekä pohtia sen vaikutuksia tulevaisuuteen.

Sadetietä alueen pohjoisosassa.

Sunnuntaipalstat on noin 500 asukkaan pientaloalue Helsingissä Malmin lentokentän länsipuolella, lähellä Ala-Malmin keskustaa. Se kuuluu itse lentokentän ohella Malmin kaupunginosan Malmin lentokenttä -nimiseen osa-alueeseen.

Tasaiselle peltoalueelle palstoitettiin tontteja ja rakennettiin pientaloja jo 1900-luvun alkuvuosina. Vanhin säilynyt rakennus Pilvitie 7:ssä on vuodelta 1900. Sen lisäksi on säilynyt muutama muukin rakennus toista maailmansotaa edeltäneeltä ajalta, mutta valtaosa nykyisistä rakennuksista on vuosilta 1975–2000. Alueella on sekä yksityisesti omistettuja että kaupungin omistamia, vuokrattuja tontteja, ja omakotitalojen ohella joitakin rivitaloja.[1]

Malmin lentoaseman kiitotien jatkeeksi tarvittu suoja-alue jakoi 1930-luvulla Sunnuntaipalstat eteläiseen ja pohjoiseen osaan, joiden välillä on vain jalankulun ja pyöräilyn yhteys. Pohjoiselle osalle pääsee autolla Malminkaarelta, eteläiselle Tullivuorentieltä. Pohjoisella osalla asui 2010-luvun keskivaiheilla yhteensä 239 ja eteläisellä osalla 236 asukasta, yhteensä siis 475.[1]

Viereisen Tapanilan tavoin Sunnuntaipalstat olivat alun perin työväen asuinaluetta. Alueen asukasluku kasvoi nopeasti 1910-luvulla. Alueen nimen arvellaan tulleen siitä, että kuusipäiväistä työviikkoa tekevät työläiset pääsivät rakentamaan talojaan lähinnä sunnuntaisin. [1] Sunnuntaipalstojen teiden nimistö on peräisin sääilmiöistä: Sadetie, Pilvitie, Pakkastie yms.[2]

Sunnuntaipalstojen kaakkoispuolella, Malmin lentokentän lounaiskulmassa on mäkisempi pientalo- ja rivitaloalue, Nallenmäki.[1] Sen itäpuolelle on tarkoitus 2020-luvulla rakentaa kerrostaloalue nimeltä Nallenrinne Malmin lentokenttäalueen uudistuksen ensimmäisenä vaiheena[3]. Sunnuntaipalstoista pohjoiseen, Fallkullan kartanon pohjoispuolella sijainnutta pientaloaluetta kutsuttiin Helluntaipalstoiksi. Sen paikalle on 2010-luvulla noussut Fallkullan kerrostaloalue.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Anja Karhula, Sakari Mentu, Crista Toivola: Sunnuntaipalstojen ja Nallenmäen rakennusinventointi. Malmin lentokenttäalueen kaavarungon lisäselvitys. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 1.12.2019.
  2. ↑ 38. kaupunginosa Malmi – Malm (Lähteenä kirja Helsingin kadunnimet, Helsinki 1981.) Matapupu-sivusto, Helsingin kaupungin Kansalaismuisti-verkkopalvelu. Viitattu 30.11.2019.
  3. ↑ Pihlajamaa, Pirjo: Nallenrinteen korkeimmassa talossa on 16 kerrosta Koillis-Helsingin Lähitieto. 26.6.2019. Viitattu 25.7.2024.
  4. ↑ Räty, Reetta: Kerrostalot jäivät rakentamatta Fallkullan Helluntaipalstoille. Helsingin Sanomat, 7.7.1996, s. 13. HS Aikakone (tilaajille). Jutun teksti digilehdessä (tilaajille). Viitattu 1.12.2019.

Aiheesta muualla