Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu on aihe, joka on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosikymmeniä. Sen merkitys ja vaikutus yhteiskuntaan on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta sen analysointiin ja ymmärtämiseen. Ajan mittaan sitä on tutkittu eri näkökulmista ja pyritty ymmärtämään sen vaikutuksia ja sovelluksia eri alueilla. Tässä artikkelissa Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu:tä tarkastellaan kriittisestä näkökulmasta esitellen erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä, joiden avulla lukijalla on laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Lisäksi analysoidaan tärkeimpiä suuntauksia ja viimeaikaista kehitystä, jotka ovat leimanneet sen kehitystä ja tarjoavat panoraamanäkymän sen merkityksestä nykyisessä tilanteessa.
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu on suomalais-ugrilaisten kansojen ja laajemmin uralilaisten kansojen yhteinen, vaikkakin epävirallinen, lippu.[1][2][3][4] Epävirallisesta asemasta huolimatta sitä käytetään jossain määrin erityisesti sukukansatoiminnan keskuudessa.[5][6] Se on pohjoismainen ristilippu, jonka vasemmalla puolella on punainen kannuksenpyörä. Lipun on suunnitellut puolalainen suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Szymon Pawlas.
Lippu julkistettiin ensimmäistä kertaa 24. tammikuuta 2008 DeviantArt-sivustolla.[7]
Lipun värikkyys symboloi suomalais-ugrilaisten kansojen monimuotoisuutta ja värit symboloivat suomalais-ugrilaisia kansoja. Värit ja muotoilu pohjautuvat pääasiassa viiteen viralliseen suomalais-ugrilaiseen (Unkarin, Suomen, Viron, Udmurtian ja Mordvan) lippuun.
Pohjoismainen risti esiintyy myös vepsäläisten, lyydiläisten, karjalaisten, inkeriläisten ja setukaisten lipuissa.
Kannuksenpyörä esiintyy myös székelyiden ja võrolaisten lipuissa.