Suomen Partiolaiset

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Suomen Partiolaiset, joka on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Suomen Partiolaiset on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin tavallisten ihmisten keskuudessa, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan laajan ja täydellisen näkemyksen Suomen Partiolaiset:stä, tarkastelemalla sen monia puolia ja tutkimalla sen vaikutuksia nykyisessä kontekstissa. Tarkastelemalla erilaisia ​​näkökulmia ja esittämällä asiaankuuluvaa tietoa pyrimme antamaan lukijalle kattavan käsityksen Suomen Partiolaiset:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Suomen Partiolaiset
– Finlands Scouter ry
Perustettu 1972
Toimiala partiotoiminta
Kotipaikka Helsinki[1]
Jäsenmäärä 60 976 (2022)[2]
Toiminnanjohtaja Kati Palsanen[3]
Puheenjohtaja Eero Kivistö[4]
Jäsenlehti Partio-lehti
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry (lyhenne SP-FS tai SP) on partioliikkeen keskusjärjestö Suomessa ja Suomen suurin nuorisojärjestö. Sen jäsenenä on 10 partiopiiriä ja valtakunnallista ruotsinkielistä toimintaa järjestävä Finland Svenska Scouter. Varsinainen viikoittainen partiotoiminta tapahtuu lippukunnissa, joita on Suomessa yhteensä yli 700. Vuosittain Suomen Partiolaisten toimintaan osallistuu yli 65 000 partiolaista.[2]

Suomen Partiolaiset on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, ja se on molempien partioliikkeen maailmanjärjestöjen, Partioliikkeen Maailmanjärjestön (WOSM) ja Partiotyttöjen Maailmanliiton (WAGGGS) jäsen.[5] Se kuuluu myös Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssiin[6] sekä on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[7]

Historia

Suomen Partiolaiset perustettiin, kun erillään olleet keskusjärjestöt, Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ) ja Suomen Partiotyttöjärjestö (SPTJ) yhdistyivät uudeksi keskusjärjestöksi vuonna 1972.[8]

Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion ry on perustettu vuonna 1941. Tätä ennen partiotoimintaa on ollut jo 1920-luvulta lähtien Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunnan järjestämänä.

Suomen Partiotyttöjärjestö on perustettu vuonna 1943, kun monet erillisinä järjestöinä toimineet partiotyttöliitot yhdistyivät.[9]

Organisaatio

Suomen Partiolaisten ylin päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva jäsenkokous, johon osallistuu edustajia partiopiireistä suhteessa niiden jäsenmääriin. Jäsenkokousten välillä päätösvaltaa pitää partioneuvosto, jonka jäseninä ovat jäsenkokouksen valitsemat partioneuvokset.

Suomen Partiolaisten hallituksen jäseniä ovat puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi valiokunnista vastaavat hallituksen jäsenet (alue-, kansainvälisten yhteyksien, koulutus-, ohjelma-, talous- ja viestintävaliokunta). Lisäksi valiokuntien alaisuudessa toimii vielä ryhmiä.[10]

Puheenjohtajat

  • 1972–1973 Kata Jouhki
  • 1974–1975 Tapio Koivula
  • 1976–1979 Doris Stockmann
  • 1980–1983 Aarno Stauffer
  • 1983–1987 Terttu Suhonen
  • 1988–1990 Pekka Koskinen
  • 1991–1994 Monica Mickos
  • 1995–1998 Matti Toivonen
  • 1999–2004 Erkki Hakala
  • 2005–2008 Erja Salo
  • 2009–2010 Antti Tapanila
  • 2011–2012 Heidi Jokinen
  • 2013–2014 Harri Länsipuro
  • 2015–2017 Anna Munsterhjelm
  • 2018–2020 Maria Ruohola
  • 2021–2022 Siiri Somerkero
  • 2023–2024 Henri Backman
  • 2025–2026 Eero Kivistö

Partiopiirit

Pääartikkeli: Partiopiiri

Suomen Partiolaisten jäsenenä on tällä hetkellä 10 partiopiiriä ja valtakunnallisesta ruotsinkielisestä toiminnasta vastaava Finland Svenska Scouter.[11] Partiopiirit ovat:

Peruskirja

Suomen Partiolaiset linjaa peruskirjassaan Suomen partioliikkeen päämäärää, arvopohjaa ja menetelmiä. Peruskirjan mukaan partio on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus kunkin yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi[12]. Peruskirjan mukaan partioaatteen arvopohjan lähtökohtana on ”ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseensä, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön”, ja suhde Jumalaan ”merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti”.[12]

Tapahtumat

Finnjamboree

Pääartikkeli: Finnjamboree

Suomen Partiolaiset järjestävät kuuden vuoden välein suurleirejä eli Finnjamboreita, joista viimeisin oli Kajo 2022 Hämeenlinnan Evolla 15.–23. heinäkuuta 2022.

Jamboree on the Air

Pääartikkeli: Jamboree on the Air

Partiolaiset harjoittavat myös radioamatööritoimintaa. Suomen Partiolaiset osallistuvat Partioliikkeen Maailmanjärjestön vuosittain lokakuussa järjestettämään Jamboree on the Air -tapahtumaan, jossa partiolaiset ovat yhteydessä muihin partiolaisiin radioamatöörien asemien kautta.[13] Tapahtumaan osallistumista tukee Suomen Radioamatööriliitto.

Ansiomerkit

Suomen Partiolaisilla on ansiomerkkijärjestelmä, jossa on ansiomerkkejä partiolaisille että partioliikkeen ulkopuolisille henkilöille.[14] Myös partiopiireillä ja lippukunnilla voi olla omia ansiomerkkejä.

Tehtäväkohtaiset soljet

Aatemerkit

Ansiomitalit ja ansioristit

  • Pronssinen ansiomitali
  • Hopeinen ansiomitali
  • Hopeinen ansioristi
  • Kultainen ansioristi
  • Suuri ansioristi
  • Sankarimerkki

Muut huomionosoitukset

  • Pyhän Yrjön plaketti
  • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n standaari

Talous

Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[15]:

  • 2020: 1 455 000€
  • 2019: 1 455 000€
  • 2018: 1 455 000 €
  • 2017: 1 375 000 €
  • 2016: 1 330 000 €
  • 2015: 1 276 400 €
  • 2014: 1 270 000 €
  • 2013: 1 270 000 €
  • 2012: 1 266 000 €

Partiolukio

Pihtiputaan lukion partio- ja johtajalinja avattiin yhteishakuun vuonna 2015. Idean linjasta keksi pihtiputaalainen lippukunnanjohtaja Aki Korhonen. Puolentoista vuoden aikana Suomen partiolaiset ja Pihtiputaan lukio tekivät linjalle opetussuunnitelman.[16] [17]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ PRH Yhdistysnetti – Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 16.2.2017.
  2. ↑ a b Partio lukuina Suomen Partiolaiset. Viitattu 25.2.2024.
  3. ↑ Kati Palsanen on valittu Suomen Partiolaisten seuraavaksi toiminnanjohtajaksi 19.1.2023. Suomen Partiolaiset. Viitattu 31.12.2023.
  4. ↑ Hallitus Suomen Partiolaiset. Viitattu 25.1.2025.
  5. ↑ Maailmanjärjestöt Suomen Partiolaiset. 30.4.2018. Viitattu 4.10.2023.
  6. ↑ Jäsenet Allianssi. Viitattu 4.10.2023.
  7. ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä Vapepa. Viitattu 4.10.2023.
  8. ↑ Historia Suomen Partiolaiset. Viitattu 26.1.2019.
  9. ↑ Suomen Partiotyttöjärjestö – PartioWiki fi.scoutwiki.org. Viitattu 28.12.2021.
  10. ↑ Suomen Partiolaiset – partion kotimainen kattojärjestö Suomen Partiolaiset. Viitattu 17.11.2016.
  11. ↑ Partiopiirit Suomen Partiolaiset. Viitattu 26.1.2019.
  12. ↑ a b Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n peruskirja (PDF) Suomen Partiolaiset. Arkistoitu 26.4.2015. Viitattu 17.11.2016.
  13. ↑ JOTA - JOTI 17.1.2017. Suomen Partiolaiset. Viitattu 16.5.2017.
  14. ↑ Ansiomerkit Suomen Partiolaiset. Viitattu 17.11.2016.
  15. ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  16. ↑ Suomen ensimmäiset partioylioppilaat valmistuvat Pihtiputaan lukiosta – opiskelijoita Oulun ja pääkaupunkiseudun väliseltä alueelta Yle Uutiset. 25.5.2018. Viitattu 28.12.2021.
  17. ↑ PIHTIPUTAAN LUKIO - PARASTA NUORILLE peda.net. Viitattu 28.12.2021.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Partiolaiset.