Nykymaailmassa Suomen Partiomuseo:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Suomen Partiomuseo on asettanut itsensä painopisteeksi eri aloilla ja sektoreilla, mikä on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja merkityksestä. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja viihteeseen Suomen Partiomuseo on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Suomen Partiomuseo:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Suomen Partiomuseo | |
---|---|
![]() Partiomuseo ja -kauppa Läntisellä Pitkälläkadulla Turussa. |
|
Tyyppi | erikoismuseo |
Sijainti | Turku, Suomi |
Perustettu | 21. helmikuuta 1962 |
Kotisivut | http://partiomuseo.fi |
Koordinaatit | |
|
Suomen Partiomuseo (ruots. Finlands Scoutmuseum) on Turussa sijaitseva valtakunnallinen partioliikkeen historiaa ja toimintaa esittelevä museo. Se on omien sanojensa mukaan ainoa lapsi- ja nuorisotyön historiaan ja kultturiperintöön keskittynyt museo Suomessa.[1]
Museo toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Se harjoittaa yhteistoimintaa muun muassa Turun museokeskuksen ja Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa.[2]
Suomen Partiomuseo perustettiin 21. helmikuuta 1962 partiojohtaja Rafael Helangon ehdotuksesta. Museo toimi aluksi Turussa Vähä-Heikkilän kartanon kellarituvassa. Museota hoiti Turun Pyhän Yrjänän Kilta ja ensimmäisenä museonhoitajana toimi Ilmari Rinne. Toukokuussa 1979 museolle perustettiin kannatusyhdistys Partiomuseoyhdistys – Scoutmuseiförening ry, ja vuonna 1980 museo siirtyi laajempiin tiloihin Pyhän Katariinan kirkon kirkkoaukion laidalla sijaitsevan Kuikkulan talon yhteyteen.[3]
Vuodesta 1996 lähtien Suomen Partiomuseo toimi entisessä Barkerin kutomotehtaan johtajan asuinrakennuksessa. Kiinteistön omistussuhteiden muututtua museo päätti vuonna 2005 muuttaa Turun Partiokeskuksen yhteyteen osoitteeseen Läntinen Pitkäkatu 13.[3]
Museon kokoelmat koostuvat partiotoimintaan liittyvästä esineistöstä sekä kuva- ja asiakirja-aineistosta. Kokoelmiin kuuluu kymmeniätuhansia yksittäisiä esineitä, tuhansia partioaiheisia valokuvia ja partiomerkkejä sekä muun muassa lähes kaikki Suomessa sadan vuoden aikana ilmestyneet partiolehdet.[2]