Suomen kansantasavalta
Nykymaailmassa Suomen kansantasavalta on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Suomen kansantasavalta:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe ympäri maailmaa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tieteenalan vaikutuksensa vuoksi. Suomen kansantasavalta on säilynyt asiantuntijoiden, harrastajien ja suuren yleisön kiinnostavana aiheena sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Suomen kansantasavalta:n merkitystä analysoimalla sen eri puolia ja roolia jokapäiväisessä elämässämme.
| Suomen kansanvaltainen tasavalta Demokratiska republiken Finland |
|
|---|---|
1939–1940 |
|
|
|
|
|
|
|
| Valtiomuoto | kansantasavalta |
| Kansanhallituksen puheenjohtaja | Otto Wille Kuusinen |
| Historia | |
| – perustettiin | 1. joulukuuta 1939 |
| – lakkautettiin | 31. maaliskuuta 1940lähde? |
| Kielet | suomi, ruotsi, venäjä, karjala |
| Edeltäjä |
 Suomi |
| Seuraaja |
 Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta |
Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta[1]) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio. Valtion toteuttamista varten Neuvostoliitto perusti Suomen Kansanhallituksen eli niin sanotun Terijoen hallituksen.
Historia
Moskovan radio ilmoitti, että kansantasavalta on perustettu 1. joulukuuta 1939 Terijoella. Suomalaiset kuitenkin vasta vetäytyivät sieltä tuona päivänä, eikä perustamispaikkaa siksi pidetä todennäköisenä.[2]
Kansantasavalta teki Moskovassa 2. joulukuuta Neuvostoliiton kanssa avunannon ja ystävyyden sopimuksen, jossa muun muassa sovittiin osan Neuvosto-Karjalasta liittämisestä kansantasavaltaan ja osan Karjalankannaksesta Neuvostoliittoon, Hangon niemimaan vuokraamisesta ja Suomenlahden ulkosaarien myymisestä Neuvostoliitolle.[3] Suomessa pelättiin, että hankkeen onnistuessa Suomen uusi kansantasavalta saisi valtiomuodon, joka ”muistuttaa jossain määrin” Mongolian kansantasavaltaa.[4]
Suomen kansantasavallan päämiehenä toimi Terijoen hallituksen puheenjohtaja ja ulkoasiainministeri Otto Wille Kuusinen 12. maaliskuuta 1940 asti.lähde? Pääosa Suomen rauhansopimuksella luovuttamista alueista yhdistettiin pian sen jälkeen Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Kuusinen nimitettiin kyseisen neuvostotasavallan presidentiksi ja Terijoen hallituksen entinen Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen pääministeriksi.
Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton temppu vieraannutti Suomen kommunistit Neuvostoliitosta, koska siltä puuttui kansan tuki.[5]
Katso myös
Lähteet
- Jussila, Osmo: Terijoen hallitus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12686-1
- Clements, Jonathan: Mannerheim – presidentti, sotilas, vakooja. Suomentanut Kettunen, Jyri. Jyväskylä: Docendo, 2009. ISBN 978-951-0-35895-5
Viitteet
- ↑ Suomen kansanhallituksen julistus Suomen kansanhallitus. 1.12.1939. Viitattu 30.11.2018.
- ↑ Jussila, Osmo, s. 20
- ↑ Molotov, V. & Kuusinen, O.: Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä Heninen.net. Viitattu 30.11.2018.
- ↑ Kuusisen tulee valloittaa Suomi. Helsingin Sanomat, 3.12.1939, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Clements, Jonathan, s. 240
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kansantasavalta Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Suomen kansantasavalta on Wikiaineistossa- Suomen vihatuin sosialisti nousi huipulle Neuvostoliitossa Tiede -lehti. 16.5.2018. Viitattu 30.11.2018.
- Perälä, Reijo: Otto Wille Kuusinen ja Terijoen hallitus Yle Elävä arkisto. 2.9.2008. Viitattu 30.11.2018.
- Kaihovaara, Pirjo: Otto Wille Kuusinen - Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin Kansan Arkisto. 17.5.2014. Viitattu 30.11.2018.
- Kallio, Reino: Minkälainen oli Terijoen hallitus? Historiatietoa. Viitattu 30.11.2018.
- Karjalainen, Tero: Maanpetturi Keskisuomalainen. 26.06.2013. Viitattu 30.11.2018.
