Suomen kauppakeskukset

Nykyään Suomen kauppakeskukset:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation jatkuvan kehityksen myötä Suomen kauppakeskukset on saavuttanut perustavanlaatuisen roolin jokapäiväisessä elämässämme. Suomen kauppakeskukset on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan, kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Suomen kauppakeskukset:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Mikä on Suomen kauppakeskukset:n todellinen vaikutus yhteiskuntaamme? Miten tapamme nähdä ja elää Suomen kauppakeskukset on muuttunut vuosien varrella? Nämä ovat joitakin kysymyksiä, joihin yritämme vastata tämän kattavan analyysin aikana.

Suomessa toimi 114 kauppakeskusta vuonna 2021, ja niiden kokonaismyynti oli noin 6,72 miljardia euroa, kävijämäärä 352 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 2,51 miljoonaa neliömetriä. Kauppakeskusten markkinaosuus vähittäiskaupasta oli 2021 noin 15,4 %.[1]

Historia

Vuonna 2008 Erikoiskaupan Liitto pelkäsi uusien kauppakeskuksien ja niiden rakentamisen keskusta-alueiden ulkopuolelle voivan vähentää keskustojen elinvoimaa, kun erikoisliikkeiden määrä vähenee. Suomessa oli noin 70 kauppakeskusta, mutta niiden määrä oli jopa kolminkertaistumassa, sillä suunnitteilla oli yhteensä 165 uutta kauppakeskusta.[2] Myös Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet olivat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä kävi ilmi, 196 kaupan suunnitteilla olevaa suurhanketta olivat kooltaan yhteensä yli viisi miljoonaa neliöitä, mikä vastasi kolmannesta vähittäiskaupan silloisesta liiketilasta.[3] Kehyskuntiin ja moottoriteiden varsille rakennettavia kauppakeskuksia aktiivisesti vastustavan entisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan ilmiö, jossa kauppakeskukset rakennetaan keskustojen ulkopuolelle uhkaa vakavasti keskustojen elävyyttä ja elinvoimaa.[3] Suunnitellut suuret kauppakeskukset ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteuttamisessa.[4]

Vuonna 2011 Suomessa toimi 80 kauppakeskusta, jotka täyttivät Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän kauppakeskukselle. Niiden kokonaismyynti oli noin 5,3 miljardia euroa, kävijämäärä 326 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,57 miljoonaa m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 13,7 %.[5]

Vuonna 2013 kokonaismyynti oli noin 5,8 miljardia euroa, kävijämäärä 356 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,84 milj. m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 14,97 % ja kasvua tapahtui jokaisella sektorilla. Vuonna 2013 suurin osa kauppakeskuksista sijaitsi keskustoissa, lukumääräisesti 97,6 %. Vuoden 2013 kauppakeskusasioinneista 96,9 % tapahtui kunta- ja kaupunkikeskustoissa, ja niiden osuus kaikkien kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 92,8 %. Kauppakeskuksista 32 % sijaitsi pääkaupunkiseudulla.[6]

Vuonna 2018 kauppakeskusten ammattilaisista 86 prosenttia arvioi, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskuksiin.[7]

Kauppakeskuksen määritelmä Suomessa

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän mukaan:[6]

  • Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi, se on liiketoiminnallinen kokonaisuus
  • Kauppakeskus muodostaa kokonaisuuden, jossa liiketilat avautuvat sisätiloihin, kuten käytäville tai keskusaukiolle (tosin joihinkin liikkeisiin voi olla pääsy myös suoraan kadulta)
  • Kauppakeskuskokonaisuus muodostuu vähintään kymmenestä myymälästä
  • Vuokrattavana olevan liiketilan kokonaismäärä on oltava vähintään 5 000 huoneistoneliömetriä
  • Yksittäisen liikkeen pinta-ala ei saa ylittää 50 % liiketilan kokonaismäärästä
  • Kauppakeskuksessa toimii yksi tai useampia ”ankkuriyrityksiä”
  • Kauppakeskuksen tarjoamat palvelut voivat olla kaupallisia tai julkisia

Uudet kauppakeskukset

Hiljattain avattu

Pysähtyneet hankkeet

  • Helsingissä sijaitsevan Easton Helsingin kakkosvaihe (laajennus)[9]

Suomen suurimmat kauppakeskukset

Suomen 20 suurinta kauppakeskusta (2021) Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan[10]
Kauppakeskus Vuokrattava
liikepinta-ala (m²)		 Vuokrattava
kokonaisliikeala (m²)		 Kävijämäärä
(milj., 2021)		 Myynti
(milj. €, 2021)		 Myynti / Liike-
pinta-ala (€/m²)		 Myynti / Kävijä-
määrä (€/hlö)		 Kunta
Ideapark Lempäälä 116 017 117 107 6,5 332,0 2 862 51,1 Lempäälä
Jumbo-Flamingo 115 900 140 700 10,5 450,0 3 883 42,9 Vantaa
Sello 91 900 102 000 18,9 366,0 3 983 19,4 Espoo
Mylly 91 000 91 000 4,7 225,0 3 707 47,9 Raisio
Tripla 86 530 190 530 18,4 254,0 2 935 13,8 Helsinki
Iso Omena 85 200 101 300 14,7 377,1 4 426 25,7 Espoo
Itis 78 562 101 452 13,2 255,0 3 246 19,3 Helsinki
Ideapark Seinäjoki 69 000 69 000 4,5 178,0 2 580 39,6 Seinäjoki
Redi 59 000 64 000 7,9 115,8 1 963 14,7 Helsinki
Hansakortteli 53 038 54 718 9,6 196,0 3 695 20,7 Turku
Willa 51 994 55 267 7,1 196,0 3 770 27,6 Hyvinkää
Ratina 49 500 53 100 5,7 141,0 2 848 24,7 Tampere
Kaari 47 403 48 853 6,8 257,0 5 422 37,8 Helsinki
Ainoa 45 584 48 041 7,2 183,0 4 015 25,4 Espoo
Veturi 41 745 42 807 2,9 120,0 2 875 41,4 Kouvola
Forum 40 500 77 200 6,9 166,8 4 118 24,2 Helsinki
Skanssi 36 850 41 933 3,2 122,0 3 311 38,1 Turku
Puuvilla 36 837 42 441 5,2 95,6 2 595 18,4 Pori
Koskikeskus 34 000 37 900 3,8 118,7 3 491 31,2 Tampere
Karisma 33 500 33 500 2,6 89,0 2 657 34,2 Lahti
Yhteensä 1 233 755 1 484 739 160 4 238 3 419 30

Suomalaisia kauppakeskuksia

Kuvia kauppakeskuksista

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kauppakeskukset, 2022, s. 11
  2. ↑ Erikoiskaupat pelkäävät uusia kauppakeskushankkeita mtvuutiset.fi. 10.7.2008. Viitattu 1.7.2020.
  3. ↑ a b Ympäristöministeriö: Kaupan hankkeet rajusti ylimitoitettu Helsingin Sanomat. 21.10.2008. Viitattu 1.7.2020.
  4. ↑ Jarmo Seppälä: Vapaavuori kaataa Vanhasen unelmaa paperiläjällä Tekniikkatalous. Viitattu 1.7.2020.
  5. ↑ Kauppakeskukset 2012 (pdf) Suomen kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 4.4.2012.
  6. ↑ a b Kauppakeskukset 2014 (PDF) 7.3.2014. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 27.5.2014.
  7. ↑ https://ehandel.fi/kauppakeskusbarometri-2018-verkkokauppa-haastaa-kauppakeskukset/
  8. ↑ Malminen, Ulla: Tavallinen ostari ei enää riitä: kauppakeskuksessa on nykyään metro, kirjasto, asuntoja ja päiväkoti – Espoonlahden Lippulaiva avautuu torstaina Yle Uutiset. 30.3.2022. Viitattu 29.9.2022.
  9. ↑ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006030480.html
  10. ↑ Kauppakeskukset, 2022, s. 13