Suomen maakunnat

Suomen maakunnat ja maakuntakeskukset vuodesta 2021 alkaen
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Laki ja julistukset

Muut sopimukset

ToimeenpanovaltaTasavallan presidentti

Valtioneuvosto

Keskushallinto

Aluehallinto

Paikallishallinto

Lainsäädäntövalta

Eduskunta

Valiokunnat

TuomiovaltaYleinen tuomioistuin

Hallintotuomioistuin

Erityistuomioistuin

Syyttäjälaitos

Laillisuusvalvonta ja tarkastus

Tarkastus

Valtuutetut

Suomen Pankki
Muut toimielimet

Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Muut julkisoikeudelliset rahastot

Julkisoikeudelliset laitokset

Julkisoikeudelliset säätiöt

Vaalit
Oikeus

Hallintolainsäädäntö

Koulutus

Politiikka
Ulkosuhteet
Muu julkishallinto

Hallinnollinen aluejako

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.

Historialliset maakunnat

Pääartikkeli: Suomen historialliset maakunnat

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Sen jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.lähde?

Nykymaakuntien muodostuminen

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.lähde?

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta. Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.lähde?

Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994

Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan. Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Esimerkiksi syksyllä 1997 lääniuudistuksen yhteydessä maanteiden rajakylteissä läänitunnukset vaihdettiin maakuntatunnuksiin. Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista. Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.lähde?

Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.lähde?

Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.lähde?

Maakuntien tunnukset

Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet, maakuntajärvet ja maakuntaruokia. Jokaisella maakunnalla on myös oma isännänviiri.lähde?

Taulukko nykymaakunnista

Lapin vaakuna Lappi Pohjois-Pohjanmaan vaakuna Pohjois-Pohjanmaa Kainuun vaakuna Kainuu Pohjois-Karjalan vaakuna Pohjois-Karjala Pohjois-Savon vaakuna Pohjois-Savo Etelä-Savon vaakuna Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaan vaakuna Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan vaakuna Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan vaakuna Keski-Pohjanmaa Keski-Suomen vaakuna Keski-Suomi Pirkanmaan vaakuna Pirkanmaa Satakunnan vaakuna Satakunta Varsinais-Suomen vaakuna Varsinais-Suomi Kanta-Hämeen vaakuna Kanta-Häme Päijät-Hämeen vaakuna Päijät-Häme Etelä-Karjalan vaakuna Etelä-Karjala Kymenlaakson vaakuna Kymenlaakso Uudenmaan vaakuna Uusimaa Ahvenanmaan vaakuna Ahvenanmaa
Vaakuna Maakunta Perustettu Maakuntakeskus Väkiluku
(31.3.2024)
Maapinta-ala
(km²)
Väestö­tiheys
(as./km²)
(2024)
Ahvenanmaa 1922 Maarianhamina &&&&&&&&&&030581.&&&&0030 581 &&&&&&&&&&&01553.09000001 553,90 &&&&&&&&&&&&&019.070000019,7
Etelä-Karjala 1991 Lappeenranta &&&&&&&&&0125019.&&&&00125 019 &&&&&&&&&&&05326.03700005 326,37 &&&&&&&&&&&&&023.050000023,5
Etelä-Pohjanmaa 1994 Seinäjoki &&&&&&&&&0190514.&&&&00190 514 &&&&&&&&&&013798.019000013 798,19 &&&&&&&&&&&&&013.080000013,8
Etelä-Savo 1991 Mikkeli &&&&&&&&&0130060.&&&&00130 060 &&&&&&&&&&012651.054000012 651,54 &&&&&&&&&&&&&010.030000010,3
Kainuu 1991 Kajaani &&&&&&&&&&070152.&&&&0070 152 &&&&&&&&&&020197.026000020 197,26 &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,5
Kanta-Häme 1991 (28.2.1998 asti
Hämeen maakunta)
Hämeenlinna &&&&&&&&&0169524.&&&&00169 524 &&&&&&&&&&&05199.01500005 199,15 &&&&&&&&&&&&&032.060000032,6
Keski-Pohjanmaa 1994 Kokkola &&&&&&&&&&067772.&&&&0067 772 &&&&&&&&&&&05019.09800005 019,98 &&&&&&&&&&&&&013.050000013,5
Keski-Suomi 1991 Jyväskylä &&&&&&&&&0273353.&&&&00273 353 &&&&&&&&&&016042.038000016 042,38 &&&&&&&&&&&&&017.&&&&0017
Kymenlaakso 1994lähde? Kouvola (hallinnollinen)
Kotka (virallinen)
&&&&&&&&&0158498.&&&&00158 498 &&&&&&&&&&&04558.05400004 558,54 &&&&&&&&&&&&&034.080000034,8
Lappi 1995 Rovaniemi &&&&&&&&&0176252.&&&&00176 252 &&&&&&&&&&092673.082000092 673,82 &&&&&&&&&&&&&&01.09000001,9
Pirkanmaa 1991 Tampere &&&&&&&&&0540246.&&&&00540 246 &&&&&&&&&&013248.071000013 248,71 &&&&&&&&&&&&&040.080000040,8
Pohjanmaa 1994 (28.2.1998 asti
Vaasan rannikkoseutu)
Vaasa &&&&&&&&&0177765.&&&&00177 765 &&&&&&&&&&&07401.03400007 401,34 &&&&&&&&&&&&&024.&&&&0024
Pohjois-Karjala 1993 Joensuu &&&&&&&&&0162220.&&&&00162 220 &&&&&&&&&&018791.07000018 791,07 &&&&&&&&&&&&&&08.06000008,6
Pohjois-Pohjanmaa 1993 Oulu &&&&&&&&&0418302.&&&&00418 302 &&&&&&&&&&036828.032000036 828,32 &&&&&&&&&&&&&011.040000011,4
Pohjois-Savo 1991 Kuopio &&&&&&&&&0248261.&&&&00248 261 &&&&&&&&&&017344.041000017 344,41 &&&&&&&&&&&&&014.030000014,3
Päijät-Häme 1992 Lahti &&&&&&&&&0204628.&&&&00204 628 &&&&&&&&&&&05713.07200005 713,72 &&&&&&&&&&&&&035.080000035,8
Satakunta 1991 Pori &&&&&&&&&0211733.&&&&00211 733 &&&&&&&&&&&07821.01400007 821,14 &&&&&&&&&&&&&027.010000027,1
Uusimaa 1993 Helsinki &&&&&&&&01765483.&&&&001 765 483 &&&&&&&&&&&09099.02700009 099,27 &&&&&&&&&&&&0194.&&&&00194
Varsinais-Suomi 1993 Turku &&&&&&&&&0491571.&&&&00491 571 &&&&&&&&&&010666.06000010 666,06 &&&&&&&&&&&&&046.010000046,1
Suomen maakunnat vuonna 2000.

Maakuntarajojen muutokset

Yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liitettiin Uudenmaan maakuntaan.

Vaakuna Maakunta Olemassa Maakuntakeskus Keskiväkiluku 2010 Maapinta-ala
(km², 2010)
Väestö­tiheys
(as./km²)
Itä-Uusimaa 1.9.1997–31.12.2010 Porvoo &&&&&&&&&&094174.&&&&0094 174 &&&&&&&&&&&02701.08400002 701,84 &&&&&&&&&&&&&034.090000034,9

Maakuntien rajoissa on vuoden 1994 jälkeen tapahtunut myös muita vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esimerkiksi kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan:

1997 (1. syyskuuta, lääniuudistuksen yhteydessä) 2001 2002 2005 2007 2009 2010 2013 2016 2021

Katso myös

Lähteet

  1. Arkistoitu kopioMaisemamaakunnat (arkistoitu sivu) Valtion ympäristöhallinto, ymparisto.fi. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 1.2.2022.
  2. Eliömaakunnat Luonnontieteellinen keskusmuseo, luomus.fi. Viitattu 1.2.2022.
  3. Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. Acta Geographica 20. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
  4. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
  5. Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
  6. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Sari Grönholm, Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen, Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet s. 64-72) Geologian tutkimuskeskus via e-julkaisu.fi. Viitattu 1.2.2022.
  8. Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2024.
  9. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  10. Ahvenanmaa juhlii 90-vuotiasta itsehallintoaan Yle. Viitattu 17.7.2018.
  11. http://www.ekarjala.fi/liitto/etela-karjalan-liitto/tulevat-tapahtumat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. https://www.finder.fi/Maakuntien+liittoja+ja+kuntayhtymi%C3%A4/Etel%C3%A4-Pohjanmaan+liitto/Sein%C3%A4joki/yhteystiedot/132353
  13. http://suuntanasaimaa.kixit.fi/fi/page/133
  14. http://kafi.tutka.net/mk_paatokset/kokous/2011789-13.HTM (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. http://hameenliitto.fi/fi/historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. http://keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi/keski-pohjanmaan-historian-havinaa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. https://www.keskisuomi.fi/keski-suomen_liitto/organisaatio/keski-suomen_liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003336039.html
  19. http://www.pirkanmaa.fi/tutki/pirkanmaa-perustietoa/pirkanmaan-historiaa/koulut-ja-kaupungistuminen/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. https://www.obotnia.fi/tietoa-liitosta/tehtavamme/liiton-historia/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. http://data.nationallibrary.fi/au/cn/21071A
  22. Ritva Kylli, Mirja Vehkaperä 2009. Maakunta on matkassamme. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto 1931-1993 ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1969-1993. Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto. ISBN 978-952-5731-08-8
  23. https://www.pohjois-savo.fi/ota-yhteytta/tietoa-meista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. http://data.nationallibrary.fi/yso/p106045
  25. http://www.satakuntaliitto.fi/node/1555 (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/organisaatio_ja_tehtavat/liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/varsinais-suomen-liitto-egentliga-finlands-forbund/09223059/rekisteritiedot
  28. http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_020_201000_fi.px/table/tableViewLayout2/?rxid=96632dfb-97d5-4b0d-adc4-10b7b0cc7dd1
  29. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/163940/xskat_199800_1998_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  30. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090799 (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. Suvi-Tuulia Nykänen, Janne Rönkkö: Etelä-Savo pienenee kahdella kunnalla — Joroinen liittyy Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan Itä-Savo. 29.8.2019. Viitattu 12.7.2020.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla