Suotatti

Nykymaailmassa Suotatti on ottanut ratkaisevan roolin nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyse tekniikan, politiikan, kulttuurin tai ympäristön alalla, Suotatti:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Suotatti on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tutkijoissa, mielipidejohtajissa ja tavallisissa kansalaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme Suotatti:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Liity kanssamme tälle Suotatti:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!

Suotatti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Boletales
Heimo: Suillaceae
Suku: Tahmatatit Suillus
Laji: flavidus
Kaksiosainen nimi

Suillus flavidus
(Fr.) J. Presl [1]

Suotatti (Suillus flavidus vanh. Boletus flavidus) on Pohjois-Euroopan suoalueilla esiintyvä pieni tatti. Se on erittäin limainen ja kellertävä. Sen lakki on keskeltä hieman suippo. Sen pillit ovat väljät ja huomattavan kulmikkaat. Jalka ruskearenkaallinen, ja sen alapuolella on vaaleita sävyjä. Laji muistuttaa lehtikuusentattia, mutta sen kasvupaikat ovat tyystin toisenlaiset. Suotatti ei ole mikään suurharvinaisuus, mutta sitä ei esiinny suurina rypäinä eikä se ole erityisen satoisa. Mäntyrajan pohjoispuolelta lajia ei juuri tapaa, ja sen tiedetäänkin olevan männystä riippuvainen mykorritsasieni.

Suotatti on maultaan kelvollinen ruokasieni.[2]

Lähteet

  1. ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
  2. ↑ Pertti Salo – Tuomo Niemelä – Pertti Salo: Suomen sieniopas, s. 28. Helsinki: Kasvimuseo/WSOY, 2006.

Aiheesta muualla

  • Risto Tuomikoski: Sienet värikuvina, s. 208.
  • Suomen sieniseura: Suursieniopas 1976, s. 47, kuva s. 312.
  • Tunnistamisesta (Arkistoitu – Internet Archive)