Suurlähettiläs

Nykymaailmassa Suurlähettiläs:stä on tullut erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Suurlähettiläs on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset havaitsevat ja kohtaavat tiettyjä tilanteita. Sen vaikutus on ulottunut useille alueille, politiikasta populaarikulttuuriin, ja sen läsnäolo nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Suurlähettiläs:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarjoamme kattavan kuvan sen roolista nykymaailmassa.

Tämä artikkeli kertoo virasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Suurlähettiläs on valtion toisessa valtiossa tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston, suurlähetystön päällikkö. Hänen päätehtävänsä on hoitaa lähettäjävaltion suhteita asemamaahan. Suurlähettilään määrää tehtäväänsä useimmiten valtionpää, joka voi valtuuttaa suurlähettilään toimimaan asemamaan lisäksi toisessa valtiossa (sivuakkreditointi).[1]

Yleensä suurlähettilään asemapaikka on valtion pääkaupunki. Muissa kaupungeissa työskenteleviä diplomaattisten lähetystöjen johtajia kutsutaan (lähetetyiksi) konsuleiksi. Lisäksi on kunniakonsuleita. Asemamaa antaa suurlähettilään käyttöön alueen, jota kutsutaan suurlähetystöksi sekä tälle henkilökuntineen diplomaattisena koskemattomuutena tunnetun suojan asemamaan tuomiovaltaa kohtaan.

Suomen lähettiläät muuttuivat suurlähettiläiksi vuodesta 1954 alkaen ja Suomessa edustettuina olleet valtiot tekivät samoin.[2][3] Suomen suurlähettiläät nimittää tasavallan presidentti.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204, Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex
  2. ↑ Kielen elämää vuonna 1954 Artikkelit, Kielikello
  3. ↑ Edustava mutta epavarma presidentti Arvostelut, Ennen ja nyt

Aiheesta muualla