Suvanto

Tämän päivän artikkelissa aiomme puhua Suvanto:stä, aiheesta, joka on epäilemättä kiinnittänyt monien huomion ja kiinnostuksen viime aikoina. Suvanto:stä on tullut keskustelun, pohdiskelun ja tutkimuksen kohtaamispaikka joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin tai yksinkertaisesti sen juonittelun ja mysteerin vuoksi. Tämän artikkelin aikana tutkimme edelleen Suvanto:n eri puolia ja ulottuvuuksia, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisemmän ja laajemman näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee joen osaa. Katso muut merkitykset täsmennyssivulta.
Suvannossa vesi soljuu rauhallisesti. Kuva Pielisjoesta Joensuussa.

Suvanto [1] on leveä ja syvä kohta virtavedessä, kuten esimerkiksi joessa tai purossa. Suvannossa vesi liikkuu viereisiä osuuksia hitaammin, sillä tilavammassa uomassa on vedelle enemmän tilaa[2]. Sellainen tilanne syntyy esimerkiksi kosken alla, uoman laajentuessa tai joen syventyessä merkittävästi. Syvää suvantoa kutsutaan omalla nimellä jyrhämä. Lapissa joen uoman laajentumaa voidaan kutsua myös lompoloksi, joka on toisinaan lammen nimitys.[1][3]

Lähteet

  1. ↑ a b suvanto, Tieteen termipankki, viitattu 19.2.2020
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja, 2014, Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu: suvanto, viitattu 19.2.2020
  3. ↑ Salmenkivi, Marko & Pulkkinen, Risto & Tuominen, Heikki: Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä. Virittäjä, 2006, nro 2. Helsinki. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 19.2.2020.