Suvela

Nykymaailmassa Suvela on erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Suvela:stä on tullut avaintekijä yhteiskunnassamme, ja se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Taloudesta politiikkaan Suvela on herättänyt keskustelua ja pohdintaa kaikilla aloilla. Siksi on välttämätöntä analysoida tätä ilmiötä perusteellisesti, ymmärtää sen vaikutukset ja etsiä ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Suvela:een sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Kirstintie Kirstin koulun kohdalta koilliseen.

Suvela (ruots. Södrik) on asuinalue Espoon keskuksen kaupunginosassa. Suvela on pääosin kerrostaloista muodostuva asuinalue, joka rajoittuu Helsinki–Turku-rantarataan. Tilastoinnissa käytettävään Suvelan pienalueeseen kuuluvat myös Kiltakallion, Sunan ja Saarniraivion alueet.[1] Alueella sijaitsee Suvelan kappeli.

Historiaa

Ensimmäinen maininta Suvelasta on vuodelta 1433, jolloin aluetta kutsuttiin nimellä Soderrike (Södrik). On arveltu, että Suvelan nimi juontaa juurensa sanoista söder ja rike, joista jälkimmäinen olisi merkinnyt taloa tai tilaa. Suvela on rakennettu pääosin Kirstin tilan alueelle, joka oli yksi Södrikin kylän kantatiloista. Tilan alueet myytiin Espoon kauppalalle vuonna 1965, ja ensimmäinen kerrostalo Suvelaan valmistui vuonna 1970. Suvelan Kirstinharjuun rakennetuista asunnoista 92,5 % oli aravarahoitettuja vuokra-asuntoja, mikä lisäsi järjestyshäiriöitä ja heikensi Suvelan mainetta.[2]

Alueella havaittiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa niin sanottua valkoisten pako -ilmiötä. Ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa kantaväestö alkaa vältellä asuinaluetta ja muuttaa sieltä pois, kun samaan aikaan maahanmuuttajien osuus alueen väestöstä on kasvanut tarpeeksi suureksi. Vieraskielisten osuus on kasvanut Suvelassa vuosina 2000–2018 7,6 prosentista 37,4 prosenttiin.[3][4] Vuonna 2020 vieraskielisten osuus alueen asukkaista oli 42,9 prosenttia.[5] Vuonna 2022 alueella sijaitsevassa Kirstin koulussa enää pieni osa lapsista puhui äidin­kielenään suomea, ja sama ilmiö näkyi myös eräissä muissa Suvelan kouluissa ja päiväkodeissa.[6]

Nykyään

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2017 suunnitelman purkaa Suvelasta vanhoja 1970-luvun kerrostaloja, joissa on ollut yhteensä 250 vuokra-asuntoa. Tilalle rakennetaan vuodesta 2019 alkaen uusia vuokra-, asumisoikeus-, opiskelija- ja omistusasuntoja yhteensä 450 kappaletta. Monimuotoisemman asunnontuotannon odotetaan vähentävän alueen eriytymistä.[7] Myös Suviniittyyn, Espoon keskuksen ja Suvelan väliin, ollaan rakentamassa asuntoja noin 450 asukkaalle.[8] Suviniityn asuinalueen rakentamisen katsotaan liittävän Suvelan tiiviimmin Espoon keskuksen palveluihin, minkä uskotaan parantavan alueen imagoa ja yhdessä rakennusten saneerausten kanssa nostavan Suvelan asuntojen arvoa.[9]

Julkinen liikenne

Suvelaan liikennöivät HSL:n bussilinjat ovat

Syöttöliikenne busseilla länsimetrolle kulkee Kamppiin linjoilla 213, 134N ja 213N, Matinkylään linjalla 531, sekä Urheilupuiston kautta Tapiolaan linjalla 118.

Lähteet

  1. ↑ Suvela Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 3.2.2015.
  2. ↑ Espoon keskuksen kotikaupunkipolut: Kiltakallio-Suvela Espoon kaupunki. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 11.4.2018.
  3. ↑ Väntönen, Elina: Pääkaupunkiseudulle syntyy maahanmuuttajien keskittymiä hs.fi. 29.4.2011. Sanoma Oyj. Arkistoitu 22.5.2013. Viitattu 11.1.2015. (archive.org)
  4. ↑ Laitinen, Joonas: Näin Suomi muuttuu: Jo lähes 40 prosenttia Espoon Suvelan asukkaista on vieraskielisiä, 20 vuotta sitten heitä oli 7,6 prosenttia hs.fi. 17.4.2019. Sanoma Oyj. Viitattu 17.4.2019.
  5. ↑ Mikko Välimaa: Tilasto kertoo Espoon kaupunginosien eriytymisestä: vieraskieliset asuvat omissa lähiöissään ja tienaavat selvästi kansalliskielisiä vähemmän – näissä lähiöissä vieraskielisiä on yli 30 ja alle 10 prosenttia Länsiväylä. 22.9.2021. Viitattu 22.9.2021.
  6. ↑ Tutkivaa journalismia | Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidinkielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä Helsingin Sanomat. 1.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  7. ↑ Kirstinmäkeen halutaan myös omistusasuntoja – Yhteisöllisyys on jättimäisen vuokrataloalueen voimavara Länsiväylä. 16.10.2017. Viitattu 10.4.2018.
  8. ↑ Espoon keskukseen lisää asuntoja ja kattoviljelmiä Länsiväylä. 10.4.2015. Arkistoitu 12.4.2018. Viitattu 11.4.2018.
  9. ↑ Suvelan syke -klinikan loppuraportti Elokuu 2010. RAKLI Ry. Arkistoitu 12.4.2018. Viitattu 11.4.2018.

Aiheesta muualla