Svean hovioikeus

Tässä artikkelissa tutkimme Svean hovioikeus:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan uppoudumme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen eri alueilla. Svean hovioikeus on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena aikojen saatossa, sen vaikutukset ovat ylittäneet kulttuuriset ja sukupolvien esteet. Tällä matkalla pyrimme selvittämään Svean hovioikeus:tä ympäröivät mysteerit ja uteliaisuudet, jotta voimme valaista sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Svean hovioikeuden päätoimipaikka Wrangelin palatsi.

Svean hovioikeus (ruots. Svea hovrätt) on Ruotsin vanhin ja suurin hovioikeus. Sen perusti vuonna 1614 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Suomi kuului hovioikeuden tuomiopiiriin, kunnes Suomeen perustettiin oma hovioikeus, Turun hovioikeus, vuonna 1623.

Tuomioistuin on sijainnut vuodesta 1753 lähtien Tukholman Riddarholmenilla Wrangelin palatsissa. Sillä on toimitiloja myös läheisissä Hessensteinin ja Schering Rosenhanen palatseissa. Svean hovioikeuden tuomiopiiri kattaa Tukholman, Uppsalan, Södermanlandin, Gotlannin, Västmanlandin ja Taalainmaan läänit.

Hovioikeuden presidentti on ollut vuodesta 2008 Fredrik Wersäll. Vuosittain hovioikeuteen saapuu 10 000 juttua.

Presidentit

Svean hovioikeuden presidentit perustamisvuodesta 1614 lähtien:[1][2]

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Korpiola, Mia (toim.): The Svea Court of Appeal on the Early Modern Period: Historical Reinterpretations and New Perspectives. (Rättshistoriska studier, 26) Stockholm: Institutet för Rättshistorisk Forskning, 2014. ISSN 0534-2724 ISBN 978-91-86645-08-3

Aiheesta muualla