Sven Kuhlefelt

Nykyään Sven Kuhlefelt on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse tieteen, yhteiskunnan, kulttuurin tai teknologian aloilla, Sven Kuhlefelt on vanginnut asiantuntijoiden ja fanien huomion. Sven Kuhlefelt:n vaikutus elämäämme on kiistaton, ja sen tutkimisesta ja ymmärtämisestä tulee yhä tärkeämpää jatkuvasti kehittyvässä maailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Sven Kuhlefelt:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Puhummepa sitten henkilöstä, käsitteestä, tärkeästä päivämäärästä tai luonnonilmiöstä, Sven Kuhlefelt on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen ymmärtääkseen sen todellisen ulottuvuuden.

Sven Kuhlefelt (24. marraskuuta 1892 Helsinki18. lokakuuta 1980) oli suomalainen arkkitehti.[1][2]

Henkilöhistoria

Kuhlefeltin vanhemmat olivat aluelääkäri Elis Kuhlefelt (1865–1935) ja Katarina Estlander (1867–1935). [1] Juristi ja tuomari Åke Kuhlefelt (1908-1991) oli hänen veljensä. Kuhlefelt opiskeli vuodesta 1910 alkaen Teknillisessä korkeakoulussa. valmistuen diplomiarkkitehdiksi 1915.[3] Hän osti 1800-luvun lopulla rakennetun kalastajamökin Vuosaaren Kallahdenniemeltä kesäasunnokseen ja laajensi sitä 1920-luvulla. Talo tunnetaan nykyisin nimellä Villa Kuhlefelt. [4]

Kuhlefeltin suunnittelemia rakennuksia

  • Erik Estlanderin Finlandia Film -tuotantoyhtiön elokuvastudio, Kulosaari, Helsinki 1915, purettu 1920
  • Kotkan Klubi, Kotkansaari 1926
  • Lönnrotinkatu 28 asuinkerrostalo, Helsinki 1928 [5]
  • Lönnrotinkatu 32 pihasiipi, Helsinki 1929 [6]
  • Asunto Oy Pergola Bost Ab, Väinämöisenkatu 29, Etu-Töölö, Helsinki 1934 [7]
  • Wredebyn kartanon päärakennus 1938–1939

Lähteet