Sylvään koulu

Tänään haluamme puhua Sylvään koulu:stä, aiheesta, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Sylvään koulu on aihe, joka on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Sylvään koulu on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, herättänyt kiistoja, ollut keskustelun lähde ja herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen. Tässä artikkelissa tutkimme Sylvään koulu:n eri puolia, syvennymme sen merkitykseen, vaikutuksiin ja vaikutukseen nykymaailmassa. Epäilemättä Sylvään koulu on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee käsitellä syvällisesti ja harkiten.

Sylvään yläkoulun julkisivua.

Sylvään koulu sijaitsee Vammalassa Sastamalassa, Pirkanmaalla. Sylvään yläasteella on noin 500 oppilasta ja 50 opettajaa.

Sylvään koulu oli Suomen ensimmäinen nimenomaan peruskouluksi suunniteltu koulutalo, ja sen suunnitteli arkkitehti Osmo Lappo[1]. Rakennustyön urakoi Polar-rakennus Oy. Koulutalo otettiin käyttöön syyslukukauden alussa 1973, jolloin Vammalassa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Rehtoreina ovat toimineet Jussi Virta (1973–1992), Marjatta Vanha-Kämppä (1992–2002) ja Jari Andersson (vuodesta 2002). Koulussa on ollut vuosittain 40–50 opettajaa. [2]

Sylvään koulussa on vuodesta 1985 lähtien järjestetty jokakesäiset Vanhan kirjallisuuden päivät. Koulun liikuntasali oli Vammalan Lentopallon (VaLePa) kotisali syksyyn 2012 saakka, jolloin Vammalaan valmistui uusi palloiluhalli Vexve Areena.

Lähteet

  1. ↑ Vammala sai peruskoulun. Helsingin Sanomat, 10.12.1973, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  2. ↑ Tyrvään Sanomat 24.9.2013, s. 11.

Aiheesta muualla