Nykymaailmassa Sädekehävaikutus on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Syntymisestään lähtien Sädekehävaikutus on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä sekä vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, populaarikulttuuriin tai jokapäiväiseen elämään vaikuttamisesta, Sädekehävaikutus on onnistunut ylittämään rajat ja sukupolvet, ja siitä on tullut sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön kiinnostava aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Sädekehävaikutus:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Sädekehävaikutus eli haloefekti eli sädekehäilmiö on kognitiivinen vinouma, jossa kohteeseen, jolla on jokin huomiota herättävä myönteinen ominaisuus, liitetään muitakin positiivisia piirteitä.[1] Sädekehäilmiötä vastaavaa negatiivista vaikutusta kutsutaan stigma-ilmiöksi.[1]
Varhaisissa psykologisissa kokeissa todettiinlähde?, että ihmiset yleensä muodostavat mielipiteensä ihmisestä ja pitävät sen mielipiteen pitkään. Lisäksi, jos ihmisestä oli muodostunut positiivinen tai negatiivinen mielikuva jonkin asian perusteella, ihmisillä on taipumusta pitää kyseisen henkilön muita ominaisuuksia hyvinä tai huonoina — harvemmin henkilöstä oltiin osittain positiivista ja osittain negatiivista mieltä.
Yleinen esimerkki sädekehävaikutuksesta ilmenee silloin, kun jonkun henkilön oletetaan yleisesti olevan älykäs, koska hänellä on silmälasit. Toinen esimerkki sädekehävaikutuksesta on se, että kauniimpien tai komeampien koululaisten oletetaan myös olevan älykkäämpiä. Myös valta-asema saattaa aiheuttaa sädekehävaikutuksen: johtajan oletetaan olevan pätevä tehtävässään, koska hän on saavuttanut korkean aseman.
Markkinoinnissa sädekehävaikutusta käytetään yhdistämään positiivisia mielikuvia laajempaan tuote-brändiin.