Sébastien Bourdon

Nykyään Sébastien Bourdon on saavuttanut ennennäkemättömän osuvuuden ja suosion tason. Olipa kyseessä terveyden, teknologian, politiikan tai kulttuurin alalla, Sébastien Bourdon on tullut erittäin kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille. Kun Sébastien Bourdon:n vaikutukset yhteiskuntaan ovat yhä ilmeisempiä, ei ole yllättävää, että Sébastien Bourdon on lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja analyysien kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Sébastien Bourdon-ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.

Sébastien Bourdon, omakuva

Sébastien Bourdon (1616–1671) oli ranskalainen barokkimaalari[1] ja graafikko, Poussinin ja Lorrainin opettama[2]. Bourdon oli vuosina 1652–1654 Ruotsissa kuningatar Kristiinan hovimaalari ja teki Kristiinasta monta muotokuvaa.[3] Niitä ovat mm. rintakuva Ruotsin kansallismuseossa ja ratsastajakuva Prado-museossa Madridissa[1]. Muotokuvien lisäksi Bourdon maalasi uskonnollisia, historiallisia ja mytologisia sommitelmia. Tyyli niissä on kevyt ja taiturillinen. Vuodesta 1655 hän oli Ranskan taideakatemian johtaja.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Gummeruksen uusi tietosanakirja, s. 209
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1, s. 1413. Helsinki: Otava, 1960.
  3. ↑ a b Spectrum tietokeskus, osa 14. Pienhakusanat ja hakemisto, s. 157. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07253-2

Aiheesta muualla