Kautta historian Tširkkakemijoki on ollut erittäin kiinnostava ja kiistanalainen aihe. Perustamisestaan lähtien Tširkkakemijoki on kiinnittänyt tutkijoiden, tiedemiesten, taiteilijoiden ja yleensä uteliaiden huomion. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisten jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja se synnyttää jatkuvaa keskustelua ja pohdintaa. Tässä artikkelissa tutkimme Tširkkakemijoki:een liittyviä eri näkökulmia ja näkökulmia analysoimalla sen vaikutusta eri aloilla ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tutkimme, kuinka Tširkkakemijoki on edelleen merkityksellinen tänään ja kuinka se tekee jälkensä tulevaisuudessa.
Tširkkakemijoki | |
---|---|
Laskupaikka | Jyskyjärvi |
Maat | Venäjä (Karjalan tasavalta) |
Pituus | 221[1] km |
Virtaama | 81[2] m³/s |
Valuma-alue | 8 270[1] km² |
Tširkkakemijoki (ven. Чирко-Кемь, Чирка-Кемь, Tširko-Kem, Tširka-Kem) on Vienan Kemijoen suurin sivujoki Muujärven piirin ja Kalevalan kansallisen piirin alueilla Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä.
Pituudeltaan 221 kilometrin mittainen Tširkkakemijoki saa alkunsa Muujärven kaupunkityyppisen taajaman eteläpuolella sijaitsevista pikkujärvistä, josta se virtaa pohjoiseen ja laskee Vienan Kemijoen laajentumaan, Jyskyjärveen. Valuma-alueen laajuus on 8 270 km2. Tširkkakemijokeen laskee lännestä kaksi järvireittiä. Eteläisempi reitti tuo vedet Tiiksjärvestä ja Kuollunkijärvestä. Pohjoisemman reitin lähdehaarat ulottuvat Suomen puolelle. Reitin järvistä ovat huomattavimmat valtakunnan rajan tuntumassa oleva Kiitesjärvi sekä Luvajärvi, Kiimasjärvi ja Nuokkijärvi.[1]