Tšuhujiv

Nykyään Tšuhujiv on aihe, joka on saanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Tšuhujiv on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen nykypäivän merkityksen vuoksi. Ajan mittaan Tšuhujiv on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimukseen. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Tšuhujiv:een, tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen kaikki asiaankuuluvat näkökohdat ymmärtääksemme Tšuhujiv:n merkityksen nyky-yhteiskunnassa.

Tšuhujiv
Чугуїв
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Tšuhujiv

Koordinaatit: 49.8354°N, 36.6864°E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Harkovan alue
Piiri Tšuhujivin piiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 12,77 km²
Väkiluku (2022) 31 018
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Tšuhujiv (ukr. Чугýїв, ven. Чугу́ев, Tšugujev) on kaupunki ja kaupunkipiiri Itä-Ukrainassa Harkovan alueen pohjoisosan Tšuhujivin piirissä. Tšuhujiv sijaitsee Donetsjoen oikealla rannalla 38 kilometriä Harkovasta kaakkoon, valtatien M03 varrella (osa eurooppatietä E40).[1][2][3]

Kaupungin asukasluvuksi arvioitiin 32 279; myös maaseutukylien asukkaita sisältävän kaupunkipiirin väkiluku oli 31 018 (2022).[4]

Paikkakunta on perustettu vuonna 1223 tataarijoukkojen tuhoaman asutuksen paikalle. Se mainitaan asuttuna paikkana 1500-luvun dokumenteissa. Vuonna 1638 ukrainalaiset kasakat perustivat sinne varustuksen. Kaupunkioikeudet asutus sai vuonna 1780. Tšuhujivin kantakaupungin länsipuolella on jo neuvostoajoista lähtien sijainnut merkittävä lentotukikohta. Siellä on myös muita asevoimien yksikköjä.[3]

Kuvataiteilijat Ilja Repin ja Sigrid Schauman ovat syntyneet kaupungissa.[3]

Lähteet

  1. Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 51-52. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4 (ukrainaksi)
  2. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1 (venäjäksi)
  3. a b c Tšugujev (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja toinen lähdeteos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 8.6.2014. (venäjäksi)
  4. Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 6.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla