Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Taalainmaan korkeakoulu:n aihetta ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme Taalainmaan korkeakoulu:een liittyviä eri näkökohtia ja sen merkitystä eri alueilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin. Huolellisen tutkimuksen ja analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Taalainmaan korkeakoulu:llä on elämässämme ja miten se vaikuttaa tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Lisäksi tutkimme tarkasti Taalainmaan korkeakoulu:n asiantuntijoiden mielipiteitä ja tämänhetkisiä suuntauksia, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Taalainmaan korkeakoulu | |
---|---|
Högskolan Dalarna | |
![]() |
|
engl. Dalarna University
|
|
Perustettu | 1977 |
Tyyppi | julkinen |
Rehtori | Martin Norsell |
Henkilökunta | 778 (2019)[1] |
Opiskelijoita | 14 882,[1] 5 815 päätoimista (2019)[1] |
Sijainti | Falun ja Borlänge, Ruotsi |
Osoite | Högskolan Dalarna, 791 88 Falun |
Sivusto | www.du.se |
Taalainmaan Korkeakoulu on korkeakoulu (högskola) joka sijoittuu Faluniin ja Borlängeen, Taalainmaalla, Ruotsissa.[2]
Taalainmaan Korkeakoulu on yksi Ruotsin nuorimmista korkeakouluista, ja se on perustettu vuonna 1977. Se sijaitsee Taalainmaalla, 200 kilometriä luoteeseen Tukholmasta.
Oppilaitoksella on noin 14 882 opiskelijaa.[1] Noin puolet opiskelijoista sijoittuu kampukselle Falunissa, maakunnan pääkaupungissa ja loput opiskelijat opiskelevat joko Borlängessä tai etäopiskeluna. Taalainmaan Korkeakoululla on suhteellisen paljon etäopiskelijoita.
Vuoden 1977 korkeakoulureformissa syntyi Korkeakoulu Falun/Borlänge, joka vuoden 1995 jälkeen on ollut nimeltään Taalainmaan Korkeakoulu (Högskolan Dalarna). Falunissa toimi aikaisemmin opettajankoulutuskeskus, joka yhdistettiin uuteen korkeakouluun. Vuonna 1982 korkeakoulun Borlängen toimipiste muutti Tielaitoksen tiloihin. 1990 toimintansa aloittivat CITY- (Teollisen teknologian ja koulutuksen keskus) ja CTS-projektit (Liikenteen- ja sosiaalisten tutkimusten keskus).
Uusia koulutustiloja hankittiin taas vuosina 1991 ja 1992 Borlängessä, ja Falunissa vuonna 1994 ja 1997.
1994 Hoitoalan korkeakoulu muutti Taalainmaan Korkeakoulun tiloihin Falunissa, ja vuonna 2000 sen toiminta yhdistettiin osaksi Taalainmaan Korkeakoulua.
Korkeakoulu on jaettu kolmeen tiedekuntaan:[4]
Korkeakoulun tutkimus- ja yhteistyökeskukset ovat seuraavat:
Taalainmaan Korkeakoululla on yli 60 koulutusohjelmaa, joista 16 maisteritasolla, ja 1 330 kurssia [5].
Korkeakoulu järjestää myös toisen asteen opetusta, esimerkiksi ruotsin- ja englanninkielen kursseja. Koulutusta käytännön alalla annetaan lastenohjaajan, insinöörin, opettajan, sairaanhoitajan, sosiaaliohjaajan, erikoissairaanhoitajan ja hammashygienistin koulutusohjelmissa.
Tutkimus on pääasiassa soveltavaa ja toteutetaan yhteistyössä teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa. Korkeakoululla ei ole itsessään oikeutta tarjota tohtorintasoisia jatkotutkintoja.
Taalainmaan Korkeakoulun Tutkimus keskittyy seuraaville alueille:[6]
Taalainmaan Korkeakoulun Oppilaskunta on muodostettu aikaisempien erillisten Falunin ja Borlängen oppilaskuntien tilalle. Oppilaskunnan talo Falunissa avattiin 2006 ja siellä sijaitsee toimisto, disko ja pubi. Oppilaskunnan talo Borlängessä avattiin 2004 ja siellä sijaitsee toimisto, ravintola, disko ja pubi. Falunin talon nimi on Kåre ja Borlängen Tenoren.