Tabernaakkeli
Nykymaailmassa Tabernaakkeli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Olipa kyseessä kulttuuriilmiö, historiallinen hahmo tai nykyaikainen käsite, Tabernaakkeli on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja tutkijoiden huomion. Sen vaikutus ulottuu modernin elämän eri osa-alueille politiikasta ja taloudesta populaarikulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tabernaakkeli:n merkitystä ja merkitystä analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
.jpg)
Sakramenttikaappi, Strzegom Puola. Myöhäisgotiikkaa, kuten myös oikealla oleva tabernaakkeli.
Sakramenttikaappi, Wallfahrtskirche Mauer, Itävalta, 1506.
Tabernaakkeli (lat.) tarkoittaa:
- Sakramenttikaappia eli rakennelmaa, jossa katolisessa kirkossa säilytetään pyhitetty ehtoollisleipä eli hostia. Tabernaakkelikaappi on yleensä koristeellinen rakennuksen muotoinen laite, joka on sijoitettu alttarille tai seinän syvennykseen. Nykyisin kaapit ovat yleensä sakramenttikappelissa.[1][2][3]
- Ilmestysmajasta käytetään monissa kielissä nimitystä tabernaakkeli. Se on pyhäkköteltta, jonka Israelin kansa rakensi Vanhan testamentin mukaan erämaavaelluksellaan,[1] tai kannettavaa lipasta, jossa liitonarkkia säilytettiin.[3]
- Joissakin protestanttisissa kirkkokunnissa sanaa käytetään myös temppelistä.[1]
- Tabernaakkeliksi sanotaan myös pylväiden kannattamaa koristeellista katosta alttarin päällä. Goottilaisessa arkkitehtuurissa tabernaakkeli on veistoksia varten tehty teräväharjainen katosrakennelma, jota pienet pylväät kannattelevat.[2]
Lähteet
- ↑ a b c ”tabernaakkeli”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
- ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 721. (3. painos) Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
- ↑ a b Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia, s. 739. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11486-7