Seuraava artikkeli käsittelee Taifuuni Hagibis-ongelmaa, josta on tullut tärkeä viime vuosina. Taifuuni Hagibis on syntymästään lähtien herättänyt suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, mikä on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua sen merkityksestä ja vaikutuksista eri alueilla. Taifuuni Hagibis on noussut tutkimus- ja keskustelunaiheeksi useilla eri aloilla, olipa kyse muun muassa tieteestä, tekniikasta, historiasta, politiikasta, kulttuurista. Tämän artikkelin aikana analysoidaan Taifuuni Hagibis:een liittyviä eri näkökohtia, jotta saadaan kattava ja laaja näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista.
Hagibis | |
---|---|
![]() 9.10.2019 |
|
Rantautui: | 12.10.2019 |
Alin paine: | 970 |
Kuolleita: | 83[1] |
![]() Taifuunin reitti. Reittikartan pallot on väritetty Saffirin–Simpsonin asteikon mukaan. 012345 |
|
Aiheesta muualla | |
Taifuuni Hagibis oli trooppinen hirmumyrsky Tyynellä valtamerellä. Se rantautui Tokion lähelle Izun niemimaalle 12. lokakuuta. Myrsky on voimakkain maalle osunut myrsky Japanissa vuosikymmeniin.[2] Ainakin 83 kuoli,[1][3] ja yli 200 loukkaantui.[4][5] Myrsky sai aikaan mutavyöryjä ja tulvia. Sademääräksi ennustettiin yli 750 mm.[6]
Hagibis oli voimakkaimmillaan ylimmässä luokassa viisi viisiportaisella Saffirin–Simpsonin hurrikaaniasteikolla. Rantautuessaan se oli jo heikentynyt alempaan luokkaan.[7]
Japanissa valmistauduttiin taifuunin tuloon monin tavoin. Yli miljoonaa ihmistä 800 000 taloudessa yhdentoista prefektuurin alueella pyydettiin jättämään kotinsa ja siirtymään myrskysuojiin; noin 230 000 ihmistä evakuoitiin. Lento- ja junaliikenne keskeytettiin suuressa osassa Japania. Rugbyn maailmanmestaruuskilpailujen pelejä ja Formula 1:n Japanin Grand Prix -ajoja peruutettiin myrskyn vuoksi.[8][9][10]
Taifuuni aiheutti itäisessä Japanissa voimakkaita tuulia, laajoja tulvia ja maanvyöryjä. Myrsky aiheutti ainakin 83 ihmisen kuoleman ja yli kahdensadan ihmisen loukkaantumisen.[1][4][5] Taifuuni tuhosi täysin tai osittain noin 2 400 kotia ja jätti noin 250 neliökilometriä maata tulvavesien alle.[11] Pelastustöihin osallistui poliisi- ja palolaitosten lisäksi rannikkovartiosto ja noin 27 000 verran Japanin itsepuolustusvoimien henkilöstöä.[9]