Nykyään Taikonautti on erittäin tärkeä aihe, ja se herättää kiinnostuksen laajassa väestössä. Syntymisestään lähtien Taikonautti on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri alueilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja ristiriitaisia kantoja. Vuosien varrella Taikonautti on kehittynyt ja ottanut erilaisia muotoja, mikä on tehnyt sen tutkimisesta ja ymmärtämisestä entistä monimutkaisempaa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Taikonautti:een tavoitteenaan valaista tätä aihetta ja edistää rikasta keskustelua.
Taikonautti on termi, jota käytetään Kiinan avaruuslentäjistä. Kiinalaiset viranomaiset ja uutislehdet käyttävät kiinankielistä nimitystä yuhangyuan (宇航員), joka voidaan karkeasti kääntää avaruussuunnistajaksi. Termin kehittivät länsimaiset joukkotiedotusvälineet sanasta taikong (太空), joka on avaruus mandariinikiinaksi.[1][2][3][4]
Kiina teki vuonna 2001 useita miehittämättömiä koelaukaisuja Shenzhou-avaruusaluksellaan. Yang Liweistä tuli Kiinan ensimmäinen taikonautti 15. lokakuuta 2003 hänen lennettyä Shenzhou 5 -avaruusaluksella. Toisen miehitetyn lennon avaruuteen kiinalaiset laukaisivat vuonna 2005. Shenzhou 6 -aluksella lensi kaksi miestä, Fèi Jùnlóng ja Niè Hǎishèng. Lennolla tehtiin muun muassa ratamuutoksia ja kokeiltiin aluksen kiertorataosaa. Lento kesti noin viisi vuorokautta.lähde?
25. syyskuuta 2008 Kiina laukaisi Shenzhou 7 -aluksen, jossa oli kolmen hengen miehistö. Kiinan historian ensimmäinen avaruuskävely tapahtui perjantaina 26. syyskuuta 2008, jolloin lennon komentaja Zhai Zhigang suoritti vajaan 20 minuutin avaruuskävelyn Kiinan lipun kanssa. Tapaus esitettiin suorana lähetyksenä Kiinan televisiossa.[5]
Liu Yang laukaistiin 16. kesäkuuta 2012 ensimmäisenä naistaikonauttina avaruuteen lennolla Shenzhou 9. Kiinan ilmavoimien kuljetuslentäjä, 32-vuotias Wang Yaping, on toinen taikonauttikoulutukseen 2010-luvulla valituista naisista.[6]