Taimyra

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Taimyra, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Taimyra on tärkeä aihe useilla aloilla politiikasta kulttuuriin, mukaan lukien tieteeseen ja teknologiaan. Vuosien varrella Taimyra on osoittanut merkittävän vaikutuksen ihmisten elämään ja synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua sen merkityksestä ja vaikutuksesta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Taimyra:n yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin sen vaikutuksia ja roolia nykyään sekä tarjoamaan kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on kiinnittänyt suuren yleisön huomion.

Taimyrajoen vesistö.

Taimyra (ven. Таймы́ра) on Karanmereen laskeva joki Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä Venäjällä. Sen pituus on 840 kilometriä (toisten tietojen mukaan 638 kilometriä), valuma-alueen laajuus 124 000 neliökilometriä ja keskimääräinen virtaus 1220 kuutiometriä sekunnissa.[1]

Joki saa alkunsa Byrrangavuorilta, virtaa Taimyrjärven läpi ja laskee Karanmeren Taimyrinlahteen. Se jäätyy syys-lokakuun vaihteessa ja vapautuu jäistä touko-kesäkuussa. Virtaus vaihtelee voimakkaasti ja on pienimmillään talvella. Taimyralla harjoitetaan baikalinsiian, planktonsiian ja nelman kalastusta. [2]

Lähteet

  1. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 212. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
  2. ↑ Severnaja entsiklopedija, s. 933. Moskva: Jevropeiskije izdanija, 2004. ISBN 5-98797-001-6