Taiwanin kieli
Nykyään Taiwanin kieli on laajalti keskustelunaihe yhteiskunnassa. Vuosien ajan Taiwanin kieli on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena eri alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja kantoja. Kautta historian Taiwanin kieli on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään ja vaikuttanut heidän ajattelutapaan, toimintaansa ja ympäristöönsä. Tässä artikkelissa tutkimme Taiwanin kieli:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kun tiedämme enemmän Taiwanin kieli:stä, ymmärrämme paremmin sen laajuuden ja kuinka voimme käsitellä sitä positiivisesti jokapäiväisessä elämässämme.
| Taiwanin kieli | |
|---|---|
.svg) Taiwanin kieltä kotona käyttävien suhteellinen osuus eri alueilla Taiwanissa: tummemman vihreillä alueilla enemmän ja vaaleammilla alueilla vähemmän. |
|
| Oma nimi |
台灣話, Tâi-oân-oē |
| Muu nimi | hokkien |
| Tiedot | |
| Alue |
 Taiwan |
| Virallinen kieli |
Taiwan (kansalliskieli) |
| Puhujia | 15 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen (Pe̍h-ōe-jī) ja kiinalaiset kirjoitusmerkit |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä |
siniittiset kielet min-kiina minnan |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zh |
| ISO 639-2 | chi (B), zho (T) |
| ISO 639-3 | nan |
Taiwanin kieli (kiin.: 台灣話, 台語; pinyin: Táiwānhuà, Táiyǔ; Pe̍h-ōe-jī: Tâi-oân-oē, Tâi-gí) eli hokkien on siniittinen kieli, jota puhutaan Taiwanissa. Se luokitellaan eteläisiin min-murteisiin eli minnan-kiinaan.[1] Kielellä on noin 15 miljoonaa puhujaa Taiwanissa.[2] Vuonna 2010 tehdyn väestölaskennan mukaan 81,9 prosenttia maan väestöstä osasi hokkienin kieltä.[3]
Taiwanin valtio on määritellyt kielen kansalliseksi kieleksi.[4]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin pe̍h-ōe-jī- tai tâi-lô-järjestelmällä tai kiinalaisin merkein. Aiemmin Japanin vallan aikana on myös käytetty katakanaa.[5] Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan hokkieniksi vuonna 1933 ja uusi käännös julkaistiin vuonna 2021.[6][7][8]
Fonologia
Konsonantit
| Bilabiaali | Alveolaari | Alveopalataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | tav. | p | b | t | k | g | ʔ | |
| asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | tav. | t͡s | d͡z | t͡ɕ | d͡ʑ | |||
| asp. | t͡sʰ | t͡ɕʰ | ||||
| Frikatiivi | s | ɕ | h | |||
| Likvida | l ~ r | |||||
Lähde:[9]
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | ɔ | ||
| Avoin | a |
Tooneja on kahdeksan. Kaikki muut vokaalit lukuun ottamatta ja voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:[9]
Sanasto
Lukusanat 1–10 taiwaniksi:[10]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| it | jī | sam | sù | ngóo | lio̍k | tshit | pat | kiú | si̍p |
| 一 | 二 | 三 | 四 | 五 | 六 | 七 | 八 | 九 | 十 |
Lähteet
- ↑ Glottolog 4.4 - Taibei Hokkien glottolog.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Otto Zwartjes, Ramón Arzápalo Marín, Thomas Cedric Smith-Stark: Lingüística Misionera IV. John Benjamins Publishing, 2009. ISBN 978-90-272-4605-9 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Taiwanese Hokkien (Tâi-Gí） OFTaiwan. 1.5.2020. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ National languages development act passed by Legislature Taiwan Today. 26.12.2018. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Min Nan Chinese written with Katakana script scriptsource.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ 本土聖經 biblesociety-tw.org.
- ↑ 台語聖經 biblesociety-tw.org.
- ↑ 台語聖經
- ↑ a b Jordan: Pronouncing Romanized Taiwanese Hokkien pages.ucsd.edu. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ The Sound of the Taiwanese Hokkien language (UDHR, Numbers, Greetings, Words & Sample Text) 14.8.2021. ILoveLanguages!. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
