Tämä artikkeli käsittelee aihetta Talentti, joka on tullut viime vuosina merkityksellisemmäksi useilla alueilla. Ilmestymisestään lähtien Talentti on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt kiistaa ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Seuraavilla linjoilla tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Talentti:een sekä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tavoitteena on valaista tätä aihetta ja edistää Talentti:n ymmärtämistä ja pohdintaa.
Talentti (m.kreik. τάλαντον, talanton, lat. talentum)[1][2] oli muinainen massan yksikkö. Se on lähtöisin mahdollisesti Babyloniasta tai Sumerista ja se vastasi vedellä täytetyn amforan painoa.[3] Talenttia käytettiin usein rahayksikkönä, jolloin se viittasi yleensä kultaan tai hopeaan.[3]
Antiikin kreikkalaisena painomittana talentti vastasi 60 minaa.[2] Tunnettiin kuitenkin myös esimerkiksi 80 minaa vastannut talentti.[2] Homeroksen aikoina talenteilla mitattiin aina kultaa,[1] ja se vastasi härän arvoa kullassa. Talentin täsmällinen paino vaihteli eri kaupungeissa. Attikalainen (ateenalainen) talentti vastasi suunnilleen yhden keramionin eli kuutiojalallisen vettä painoa[4] ja oli nykymitoissa noin 25,86 kg.[5]
Vanhan testamentin aikana talentti oli painomittana 60 minaa eli 3 000 sekeliä, eli noin 30–40 kg. Uuden testamentin aikana talentin paino oli suunnilleen saman verran, noin 35–40 kg.[6]
Klassisen Kreikan aikana talentti oli paitsi painomitta myös rahayksikkö, joka vastasi talenttia kultaa tai hopeaa.[1] Attikalainen talentti vastasi myös rahana 60 minaa[2] sekä 6 000 drakhmaa. Aleksanteri Suuren aikoina hopeatalentti oli noin 26 kiloa hopeaa. Hellenistisen kauden lopulla kreikkalainen talentti oli 26,2 kiloa painava hopearaha.[7] Tarkkoja arvioita talentin arvosta nykypäivänä on kuitenkin vaikea antaa muinaisten mittojen epämääräisyyden takia.
Roomalaisella kaudella talentti vastasi 6 000 denaaria.[6] Työläisen päiväpalkka oli Uuden testamentin aikaan yksi denaari.[8]
Muuntotaulukko attikalaisen mittajärjestelmän mukaisesti:
| Mittayksikkö (y) | Muuntokerroin (x) | |
|---|---|---|
| 1 talanton = x × y | 1y = x × talanton | |
| Kreikkalaiset | ||
| – obolos (oboli) | 36 000 obolia | 1⁄36000 talenttia |
| – drakhmē (drakhma) | 6 000 drakhmaa | 1⁄6000 talenttia |
| – mna (mina) | 60 minaa | 1⁄60 talenttia |
| Kansainväliset (SI) | ||
| – kilogramma | 25,86 kg | 0,04 talenttia |
| Brittiläiset | ||
| – naula | 57,0 lb | 0,02 talenttia |