Taloustirehtööri

Nykymaailmassa Taloustirehtööri:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe. Henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai sosiaalisella alalla Taloustirehtööri on saavuttanut suuren merkityksen ja synnyttänyt laajaa keskustelua asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa yleensä. Taloustirehtööri:n merkitys on sen suorassa vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen eri tiedon ja kulttuurin alueiden kehitykseen ja kehitykseen. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Taloustirehtööri:n merkitys ja vaikutus nykyiseen todellisuutemme sekä ennakoida mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita saattaa syntyä sen läsnäolon seurauksena eri alueilla.

Taloustirehtööri (ruots. ekonomiedirektör) on nykyisin Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 10. ryhmään.

Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 3 300 euroa tai 820 euroa.

Taloustirehtöörin arvonimi on myönnetty itsenäisessä Suomessa vuosien 1919–2013 aikana 518 henkilölle.[1][2][3]

Arvonimen historia

Taloustirehtöörin arvo oli käytössä jo Suomen suuriruhtinaskunnassa, sillä taloustirehtööri kuului keisari ja suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistamassa vuoden 1897 Suomen Suuriruhtinaanmaan arvojärjestyksessä neljänteentoista luokkaan.[4]

Lähteet

  1. Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 247. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4
  2. Luettelot myönnetyistä arvonimistä vuoteen 2012 saakka. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2014.
  3. Myönnetyt arvonimet 1993–2013. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2014.
  4. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Arvojärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle. Annettu Helsingissä, 15 p:nä Heinäkuuta 1897. (Wikiaineistossa). 15.7.1897.