Tanganjikajärvi

Nykymaailmassa Tanganjikajärvi on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä teknologia, lääketiede, koulutus tai kulttuuri, Tanganjikajärvi on vaikuttanut ihmisten elämään jollain tavalla. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää perusteellisesti kaikki Tanganjikajärvi:een liittyvä, tietää sen edut, sen kehitys ajan myötä ja sen mahdolliset seuraukset nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tanganjikajärvi:tä ja sen vaikutusta elämämme eri osa-alueisiin ja tarjoamme näin täydellisen ja ajantasaisen yleiskatsauksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Tanganjikajärvi[1]
Satelliittikuva Tanganjikajärvestä
Satelliittikuva Tanganjikajärvestä
Valtiot  Kongon demokraattinen tasavalta
 Burundi
 Tansania
 Sambia
Koordinaatit 6°06′S, 29°30′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Lukugajoki
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 773 m
Pituus 673 km
Leveys 72 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 1 900 km
Pinta-ala 32 000 km²
Tilavuus 17 800 km³
Keskisyvyys 572 m
Suurin syvyys 1 471 m
Valuma-alue 231 000 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Tanganjikajärvi

Tanganjikajärvi on suuri järvi Itä-Afrikan hautavajoamassa. Se on pinta-alaltaan Afrikan toiseksi suurin järvi ja maanosan syvin järvi.

Tanganjikajärven pinta-ala on 32 000 km², pituus yli 670 kilometriä ja syvin kohta 1 471 metriä[1]. Tanganjikajärvi on luonnonoloiltaan ja biologialtaan ainutlaatuinen. Sen arvioidaan olevan maailman toiseksi vanhin järvi Baikaljärven jälkeen.

Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat Richard Francis Burton ja John Speke löysivät järven helmikuussa 1858 etsiessään Niilin alkulähdettä.[2]

Järvi jakautuu neljän valtion alueelle: Burundin, Kongon demokraattisen tasavallan, Sambian ja Tansanian. Tanganjikajärvi on tärkeä vesireitti ja kalastusallas.[3] Järven talouden piiriin kuuluu yli 20 miljoonaa ihmistä. Sillä toimii noin 40 000 kalastajaa ja vuotuinen kalansaalis on ollut 150 000 tonnin luokkaa.

Kalastajia Tanganjikajärvellä.

Tanganjikajärven kalakantoja ja kalastusta on tutkittu vuosina 1992–2001 FAO:n hankkeessa, jota oli toteuttamassa myös suomalaisia yliopistoja. Järven kalastus elättää suoraan tai välillisesti yli miljoona henkeä.[4]

Järvessä elää kymmeniä endeemisiä kalalajeja, joista monia pidetään akvaariokaloina.[5][6] Tällaiset kalat tarvitsevat erikoisakvaarion, koska niille pitää olla emäksistä ja kovaa vettä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Data Summary: Lake Tanganyika World Lakes Database. International Lake Environment Committee. Arkistoitu 19.7.2009. Viitattu 4.9.2009. (englanniksi)
  2. ↑ What Led to the Discovery of the Source of the Nile World Digital Library – Library of Congress. 2.5.2017. Viitattu 17.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Lake Tanganyika – Burundi, Democratic Republic of the Congo, Tanzania, Zambia Global Nature Fund (GNF). Viitattu 17.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Keskitalo, Jorma: Suomen Tanganjika-projekti: hurjaa oli, mutta nappiin meni Tiede -lehti. 1.1.2004. Viitattu 17.10.2020.
  5. ↑ Yonge, C. M.: The Prosobranchs of Lake Tanganyika. Nature, 1.9.1938, 142. vsk, s. 464–466. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Tanganjikajärven kirjoahvenluettelo Aquahoito.info. 6.12.2002. Viitattu 17.10.2020.

Aiheesta muualla