Tapan sotilastukikohta

Nykymaailmassa Tapan sotilastukikohta on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Tapan sotilastukikohta:stä on tullut yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai ammattimaisen merkityksensä vuoksi erilaisten näkökulmien ja keskustelujen lähentymispiste. Tässä artikkelissa perehdymme Tapan sotilastukikohta:n jännittävään maailmaan, tutkimme sen monia puolia, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarjoamme panoraamanäkymän, jonka avulla lukija ymmärtää tämän aiheen tärkeyden ja laajuuden. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla selvitämme Tapan sotilastukikohta:n monimutkaisuutta ja tarjoamme uusia näkökulmia rikastaaksemme keskustelua tästä kiehtovasta aiheesta.

Yhdysvaltojen joukot valmistautuneet vastaanottamaan Viron pääministerin Tapan sotilastukikohdassa 11. marraskuuta 2014

Tapan sotilastukikohta (vir. Tapa kaitsevaelinnak) sijaitsee Virossa ja se sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Tallinnasta kaakkoon[1] Länsi-Virumaalla.[2]

Tukikohdan yhteydessä sijaitsee myös harjoitusalue.[3]

Tapan kaupungissa on noin 6 000 asukasta. Toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksa valloitti kaupungin. Neuvostoliitto pommitti kaupungin ja sodan jälkeen rakensi sinne sotilastukikohdan. Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä neuvostosotilaat jättivät kaupungin, mutta Viro piti sotilastukikohdan omassa käytössään.[4]

Viron Yhdysvaltojen kanssa 17. tammikuuta 2017 solmitussa DCA-sopimuksessa on sovittu, että Viro luovuttaa tarvittaessa Tapan sotilastukikohdan Yhdysvaltojen käyttöön.[5]

1. Jalkaväkiprikaati

1. Jalkaväkiprikaatin tunnus

Tukikohtaan on sijoitettu Viron puolustusvoimien 1. jalkaväkiprikaati (vir. 1. jalaväebrigaadi) ja sen esikunta.[4] Prikaatin yksiköt koulutetaan Tapassa ja Jõhvissa sijaitsevissa sotilasyksiköissä. Koulutuksen jälkeen ne sijoitetaan prikaatin reservikokoonpanoon. Tapassa koulutetaan joukkoja esimerkiksi panssarijääkäreiksi, ilmatorjuntaan, pioneeritoimintaan, huoltoon sekä esikunta- ja viestitoimintaan.[6]

Naton taisteluosasto

Naton EFP-joukkojen vaakuna

Tukikohdassa sijaitsee myös yli 1 500:n sotilaan kokoinen Naton taisteluosasto,[7] joka on osa Naton EFP (Enhanced Forward Presence) -joukkoja.[8] Taisteluosastoa johtaa Iso-Britannia.[9] Mukana on myös sotilaita Ranskasta, Tanskasta ja Virosta.[10][8] Iso-Britannia kierrättää taisteluosastossa maavoimiensa eri joukkoyksikköjä joukko-osasto kerrallaan.[8] Taisteluosastoon kuuluu panssarivaunuja, panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja kevyttä tykistöä. Taisteluosastoon kuuluu myös erikoisjoukkojen sotilaita, esimerkiksi pioneereja. Se varustetaan pärjäämään yksin ja ilman ulkopuolista apua useiden päivien ajan, jotta muut Nato-mailla on riittävästi aikaa toimittaa vahvistuksia Viroon.[3]

Virolaisia sotilaita laulamassa Tapan sotilastukikohdan sotilaiden talossa elokussa 2014.
Naton pääsihteeri Jens Stolttenberg Tapan sotilastukikohdassa syyskuussa 2017 järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Nurmi, Lauri: Virolaiset vahvistavat: Naton taistelujoukko toukokuussa Viroon – sijoituspaikaksi Tapan tukikohta Aamulehti. 26.10.2016. Viitattu 2.1.2024.
  2. ↑ Ensimmäiset Nato-joukot saapuvat Viroon – Britit ja ranskalaiset tuovat mukanaan panssarivaunuja Yle Uutiset. 17.3.2017. Viitattu 2.1.2024.
  3. ↑ a b Nurmi, Lauri: Virolaiset vahvistavat: Naton taistelujoukko toukokuussa Viroon – sijoituspaikaksi Tapan tukikohta ts.fi. 26.10.2016. Viitattu 2.1.2024.
  4. ↑ a b IS-reportaasi Virosta: Tähän tukikohtaan Naton eliittijoukot saapuvat – ”Nostaa taistelukykymme uudelle tasolle” Ilta-Sanomat. 1.3.2017. Viitattu 2.1.2024.
  5. ↑ Agreement on Defense Cooperation between the Government of the United States of America and the Government of the Republic of Estonia The Government of the United States of America. 17.1.2017. Viitattu 2.1.2024.
  6. ↑ 1. jalaväebrigaad Kaitsevägi. 22.12.2023. Viitattu 3.1.2024. (viroksi)
  7. ↑ Määttänen, Juuso: Nato | Viro sai vuosien taivuttelun jälkeen Nato-joukkoja maahansa – HS vieraili tukikohdassa, jossa saattaa nähdä Suomen tulevaisuuden Helsingin Sanomat. 13.5.2022. Viitattu 2.1.2024.
  8. ↑ a b c Viron ja Suomen puolustusyhteistyön on syytä nousta aivan uudelle tasolle, suurlähettiläs penää: "Ei Suomea kutsuta Pohjolan Spartaksi pelkästään runollisista syistä" mtvuutiset.fi. 9.10.2022. STT. Viitattu 2.1.2024.
  9. ↑ Presidentti Sauli Niinistö vieraili Virossa Tapan sotilastukikohdassa | Uutisvideot 2022 | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 2.1.2024.
  10. ↑ Nurmi, Lauri: Sauli Niinistö kiinnostui maailmankuulusta ”tankintappajasta” Virossa www.iltalehti.fi. Viitattu 2.1.2024.