Tässä artikkelissa käsittelemme Tappara on terästä-ongelmaa, joka on ollut keskustelun ja analyysin aiheena useilla aloilla. Tappara on terästä on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja on synnyttänyt erilaisia näkemyksiä asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Tappara on terästä:een liittyviä olennaisia näkökohtia sekä sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Keskitymme analysoimaan erilaisia lähestymistapoja, viimeaikaisia tutkimuksia ja näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin Tappara on terästä:n tärkeyttä ja relevanssia nykyään.
Tappara on terästä on Juha ”Watt” Vainion sanoittama ja Reijo Lehtovirran säveltämä ja sovittama Tapparan jääkiekkojoukkueen kannatuslaulu vuodelta 1976. Kappale julkaistiin 1976 mainossinglenä, jonka b-puolella oli ”Kaukalosamba”.[1] Myöhemmin kappaleen on levyttänyt Pate Mustajärvi, jonka versio julkaistiin vuonna 2010.[2]
Syntyhistoria
Vainio oli esiintymässä Vaasassa, kun Tapparan silloinen manageri Mikko J. Westerberg tilasi Vainiolta joukkueelleen kannatuslaulun. Westerbergin mukaan laulussa oli oltava lause ’Tappara on terästä’ ja sana ’ruisrievä’. Vainio otti tehtävän hoitaakseen ja kirjoitti ensimmäiset säkeet ravintolassa syödessään kankaiseen lautasliinaan. Tekijäpalkkioista hän kävi neuvottelun Tapparan silloisen puheenjohtajan kanssa, joka oli myös pankinjohtaja. Lopulta Vainio sai työstään palkkiota 5 000 markkaa.[3] Hänestä tuli laulun myötä loppuiäkseen Tappara-fani, mikä aiheutti keskustelua hänen perheensä sisällä, sillä hänen poikansa kannatti HIFK:ta. [4] Laulun kertosäkeistö sisältää tunnetun fraasin ”Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä”.
Äänitys
Kappale äänitettiin Finnvox-studiolla Helsingissä 1976. Äänittäjästä ei ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti siinä toimi Erkki Hyvönen tai Ronnie Kranck. Lehtovirta ja Vainio tuottivat kappaleen.[5]