Nykymaailmassa Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on aihe, josta on tullut ajankohtainen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunta:stä on tullut olennainen tekijä, joka on otettava huomioon nykyään. Vuosien varrella Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja erilaisia näkemyksiä, jotka ovat leimanneet tapaa, jolla koemme sen ja suhtaudumme siihen. Tässä artikkelissa tutkimme Tasa-arvoasiain neuvottelukunta:n eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan sekä analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (lyhenne Tane[1], ruots. Delegationen för jämställdhetsärenden) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva pysyväluonteinen neuvottelukunta, joka perustettiin vuonna 1972. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta asetetaan aina eduskunnan toimikaudeksi. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina eduskuntapuolueet eduskuntavaalien tuloksen mukaisessa suhteessa. Tane toimii sukupuolten yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi. Se on ensisijaisesti tasa-arvopoliittinen toimija, joka tekee aloitteita ja edistää käynnissä olevien tasa-arvopoliittisten kysymysten käsittelyä. Tane on yksi Suomen kolmesta tasa-arvoviranomaisesta ja sillä on valtionhallinnossa neuvoa-antava rooli.[2]
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
Neuvottelukunta järjestää myös erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja ja tuottaa julkaisuja. Tane voi perustaa jaostoja ja työryhmiä toimintansa tueksi. Jaostot ja työryhmät toimivat aihepiiriensä asiantuntijoina ja valmistelevat neuvottelukunnan päätöksiä. Kaudella 2023-2027 Tanessa toimii kaksi jaostoa: miesjaosto sekä sukupuoli, talous ja valta -jaosto.[2]
Kaudella 2023-2027 neuvottelukunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Karoliina Partanen (kok.) ja varapuheenjohtaja Barnavårdsföreningen ry:n toiminnanjohtaja Pia Sundell (r.). Neuvottelukunta toimii eduskunnan toimikauden ajan.[3]
Parlamentaarisen neuvottelukunnan jäsenet ovat puolueiden nimeämiä henkilöitä. Lisäksi neuvottelukunnan asiantuntijajäseninä ovat Naisjärjestöjen keskusliitto, Miesjärjestöjen keskusliitto, Naisjärjestöt Yhteistyössä – Nytkis ja Seta.[4]
Miesten tasa-arvo on keskeinen osa Tanen työtä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan vuonna 1988 perustama Miesjaosto on tiettävästi kansainvälisesti vertailtaessa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut, tasa-arvoasioita miesnäkökulmasta käsittelevä asiantuntijataho.[5]
Tane jakaa vuosittain Miehen työ -palkinnon erityisesti miehiin ja poikiin liittyvän sukupuolten tasa-arvotyön edistämisestä. Palkinnolla halutaan antaa kiitosta ja muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämisestä hyötyvät kaikki. Palkintoa on jaettu vuodesta 1988.[6]