Tasakatto

Tässä artikkelissa tutkimme Tasakatto:n kiehtovaa maailmaa ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tasakatto:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli kehityksessämme yksilöinä ja kollektiivina sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Näillä sivuilla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen alusta nykypäivään ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuudessa. Monitieteisellä lähestymistavalla lähestymme Tasakatto:tä eri näkökulmista korostaen sen merkitystä kulttuurin, politiikan, tieteen ja teknologian aloilla. Epäilemättä Tasakatto on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe tänään, ja tämän artikkelin avulla aiomme syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Tasakatto rautatieasemalla Saksan Limburgissa
Tasakattoja Israelissa

Tasakatto on arkkitehtuurissa ulkokattotyyppi, jossa katto on vaakasuorassa. Sadeveden takia tasakatto on aina hivenen kalteva, ja jos se on 1:20, näyttää katto vielä vaakasuoralta. Pulpettikatto on kuitenkin erillinen kaltevampi kattotyyppi.

Tasakatto on osa perinteistä rakennustyyliä kuivilla alueilla, kuten Sahelissa Afrikassa, joissakin arabimaissa sekä Meksikon lähellä olevilla autiomaan laitamilla asuvilla intiaaniheimoilla. Suomessa ja muilla lumisade-alueilla tasakatto ei kuulu rakennusperinteeseen.

Tasakatto tuli Euroopassa muotiin modernismin ja funktionalismin myötä, sillä tasakattoisessa rakennuksessa ei ole turhaksi katsottua lämmitettävää tilaa. Esimerkiksi Le Corbusier suosi tasakattoja.

Suomessa

Suomessa tasakatot tulivat muotiin 1960-luvulla teollisen elementtitekniikan myötä. Ajan rakennustekniikka ei aina ollut riittävän kehittynyttä, ja tasakatot tuottivat runsaasti ongelmia.[1] Modernit tasakattorakenteet ja -materiaalit ovat kehittyneempiä. Nykyisin tasakatot tehdään pääosin liike- ja julkisiin rakennuksiin.

Yksi tunnetuimmista tasakattoisista asuinrakennuksista on Alvar Aallon 1930-luvun lopussa suunnittelema Villa Mairea. Aalto vaikutti tasakattojen yleistymiseen, joka muodostui arkkitehtien keskuudessa muodiksi. Sosiaaliministeriön järjestämässä pientalojen suunnittelukilpailussa SAFA-arkkitehdeille vuonna 1939, kaikki työt olivat tasakattoisia. Sen sijaan maatalousministeriön järjestämässä pientalojen suunnittelukilpailussa suurin osa töistä oli perinteisiä harjakattoja. Kolme parasta työtä olivat rakennusmestarien suunnittelemia harjakattoisia.[2]

Tasakaton huippuaikaa olivat vuonna 1970 järjestetyt Suomen ensimmäiset asuntomessut Tuusulassa. Kaikki talot oli varustettu muodinmukaisella tasakatolla tai vain hyvin loivasti laskevalla kattorakenteella.[2]

Lähteet

  1. ↑ Priima / Hilkka Nevala: Muistatko, kun rakennettiin tasakattoisia taloja? 27.03.2008. Yleisradio. Arkistoitu 17.10.2013. Viitattu 8.3.2013.
  2. ↑ a b Pasi Jaakkonen: Neuvontainsinöörin tyly tuomio 70-luvun rakentamiselle: ”Useimmat sen ajan talot saisi ajaa Caterpillarilla nurin” 9.6.2018. is.fi.

Aiheesta muualla