Nykyään kiinnostus Taskullinen ihmeitä:tä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi, kun yhä useammat ihmiset etsivät tietoa ja tietoa tästä aiheesta. Taskullinen ihmeitä on herättänyt yhteiskunnan huomion yleisesti ja synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Taskullinen ihmeitä:tä ja analysoimme sen vaikutusta, merkitystä ja seurauksia nykymaailmassa. Alkuperäistään nykypäivän kehitykseen Taskullinen ihmeitä on tullut kiinnostava aihe kaikenikäisille ja eri ammattialoilla. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisätietoja Taskullinen ihmeitä:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.
Taskullinen ihmeitä | |
---|---|
Pocketful of Miracles | |
![]() |
|
Ohjaaja | Frank Capra |
Käsikirjoittaja |
Robert Riskin Hal Kanter Harry Tugend |
Tuottaja | Frank Capra |
Säveltäjä | Walter Scharf |
Kuvaaja | Robert J. Bronner |
Leikkaaja | Frank P. Keller |
Tuotantosuunnittelija | Roland Anderson |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Levittäjä |
United Artists Netflix |
Kesto | 131 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Taskullinen ihmeitä (Pocketful of Miracles) on Frank Capran tuottama ja ohjaama yhdysvaltalainen komediaelokuva vuodelta 1961. Pääosia näyttelevät Glenn Ford, Bette Davis ja Peter Falk.
Capran viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt elokuva on toisinto hänen varhaistyöstään Päivä ylhäisönaisena (Lady for a Day, 1933). Tarinassa Bette Davis on Omena-Annie, rähjäinen laitapuolen kulkija ja huijari, josta yritetään tehdã hienoa naista. Glenn Fordin näyttelemä menestyvä gangsteri uskoo, että Annien myymät omenat tuovat hänelle onnea. Gangsteripomon apuria näyttelee Peter Falk.[1][2].
Glenn Ford | … | Dave "Dude" Conway |
Bette Davis | … | Apple Annie / rouva E. Worthington Manville |
Hope Lange | … | Elizabeth 'Queenie' Martin |
Arthur O’Connell | … | kreivi Alfonso Romero |
Peter Falk | … | Joy Boy / kertoja |
Ann-Margret | … | Louise |
Taskullinen ihmeitä sai kolme Oscar-ehdokkuutta: Peter Falk sivuosastaan, Edith Head ja Walter Plunkett puvustuksesta sekä James Van Heusen ja Sammy Cahn laulusta ”Pocketful of Miracles”.[3] Golden Globe -gaalassa Glenn Ford palkittiin miespääosastaan ja Ann-Margret uutena tulokkaana. Myös Bette Davis oli ehdolla naispääosastaan ja elokuva vuoden parhaaksi musikaali- tai komediaelokuvaksi.[4]
Aikalaisarviossa Helsingin Sanomien Paula Talaskivi kirjoitti elokuvan vaativan uskaltautumista tempautua 1930-luvun tyyliseen ”lapsekkaaseen idyllileikkiin”.[5] Saman lehden Mikael Fränti kirjoitti vuoden 1997 tv-esityksen alla elokuvan olevan ”sentimentaalinen, vanhan miehen itkettävä elokuvallinen kannanotto maailmasta, josta idealismi ja hyvyys ovat katoamassa”[1].