Tänään haluamme puhua Tavola:stä, aiheesta, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Tavola on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joiden tarkoituksena on ymmärtää sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tavola on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa teknisimmistä näkökohdistaan tunteisiinsa. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme Tavola:n eri näkökohtia sen historiasta sen nykyiseen rooliin. Tarkoituksena on valaista tätä ilmiötä ja tarjota kattava näkökulma sen tärkeydestä ja merkityksestä nykymaailmassamme.
Tavola on kylä Halikossa. Kallionyppylän päällä sijaitsevan kylän pohjoispuolella ovat Nummi ja Märy ja eteläpuolella Yttelä. Kylän läpi kulkevat Myllyoja ja E18-moottoritie, jonka liittymä on kylässä. Tavolaan kuuluu myös pieni irrallinen alue Vaskiolla Somerojan ja Mustakrotin vaiheilla. Kumpikin kyläalue on säilynyt varsin tiiviinä.
Tavolasta on tehty löytöjä kivikautisista esineistä. Kylä on perustettu viimeistään 1200-luvulla, sillä se kuului suomalaisen vero-oikeuden piiriin. Tavolan varakkuudesta kertoo se, että kylässä oli Ruotsin vallan aikana ratsutila. Lisäksi kylä ei ole kuulunut yhdellekään kunnan kolmesta kartanosta.
Tavolassa on ollut 4 vaurasta kantatilaa: Kauhala, Kyöpi, Mikola ja Äijälä. Niiden päärakennukset ovat 1800-luvulta ja hyvin säilyneitä. Nykyisin kylään on rakennettu lukuisia omakotitaloja ja kunta on kaavoittanut koko keskustan ja Tavolan välisen peltoalueen.
Moottoritieliittymän eteläpuolella on Halikon Shell-huoltoasema Helmisimpukka-ravintoloineen[1] sekä 2010-luvun taitteessa valmistunut Design Hill -sisustusmyymälä kahviloineen[2].